Uutiset

Nuoren ahdistus voi vaihdella ketutuksesta kuolemanpelkoon

Nuoren ahdistus voi olla epävarmuutta, punastelua, jännitystä tai kauhua esitelmän pitämisestä. Joillekin ahdistus aiheuttaa rajuja fyysisiä oireita sydämentykytyksestä vatsavaivoihin, kuristavaan tunteeseen ja vapinaan.

Ahdistus voi kääntyä myös paniikiksi, johon yhdistyy vahva kuolemanpelko. Pahimmillaan se upottaa nuoren päivä- tai viikkokausiksi sängyn pohjalle.

– Tunnetta ei saa vähätellä, sillä nuoren olo voi olla aivan helvetillinen. Se ei ole järjellä hallittavissa, selittää nuorisopsykiatrian erikoislääkäri Riitta-Liisa Mielonen Turun kaupungin lasten ja nuorten psykiatrian poliklinikalta.

Nuoren ahdistus on vaikeasti hahmotettavaa, koska nuori ei aina itsekään tunnista huonoa oloaan. Ahdistus voi ilmetä myös käytösongelmina, raivokohtauksina, viiltelynä ja passivoitumisena.

Ahdistus on tavallisin koulupsykologille hakeutumisen syy, kertoo Iina Iivonen. Turun kaupungin koulupsykologina työskentelevä Iivonen tapaa työssään jatkuvasti nuoria, joilla on paniikkihäiriöoireita tai sosiaalisten tilanteiden pelkoa ja yleistynyttä ahdistusta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen erikoistutkija Henna Haravuori vahvistaa, että satunnaista ahdistusta on monilla suomalaisnuorilla.

– Tyypillistä on, että 13–15-vuotiaana koetaan sosiaalisten tilanteiden pelkoa. Nuorille aikuisille puhkeaa 18–30-vuotiaana yleisemmin paniikkihäiriö, johon voi liittyä julkisten tilojen pelko. Ahdistuneisuushäiriöistä kärsii 10–15 prosenttia suomalaisnuorista.

Luku on hänen mukaansa valistunut arvio, koska kattavaa tutkimusta ei Suomessa ole tehty.

Erikoislääkäri Riitta-Liisa Mielosen kokemus on, että oireilu on lisääntynyt. Tilastot eivät vielä tue havaintoja, sillä kouluterveyskyselyissä ahdistuneisuutta on kartoitettu vasta vuodesta 2013 alkaen.

– Lukioikäisten ahdistus on minun mielestäni tavallisempaa kuin aiemmin. Erityisesti siitä kärsivät tunnolliset tyttölapset, jotka sinnittelevät kovassa paineessa.

Samaa sanoo lukiolaisia hoitava Iina Iivonen, jonka mukaan pääosa ahdistuksesta kärsivistä on tyttöjä. Vuonna 2015 tehdyn kouluterveyskyselyn tuloksista ilmenee, että tytöistä kohtalaista tai vaikeaa ahdistuneisuutta on 17 prosentilla. Pojista kuusi prosenttia kärsii ahdistuksesta.

Ahdistuneelle nuorelle on syytä hakea apua, kun oireet ovat fyysisiä ja uhkaavat toimintakykyä. Jos nuori jää sänkyyn useiksi päiviksi, häntä täytyy auttaa pääsemään liikkeelle. Ahdistunut alkaa helposti vältellä ahdistuksensa aiheuttajia.

– Nuori tarvitsee empaattista kuuntelemista, mutta vanhempien on osattava myös vaatia. Huolimatta siitä, että lasta ahdistaa ja aikuistakin ahdistaa, nuoren arki on pidettävä käynnissä. Välillä näyttää siltä, että vanhemmatkin sortuvat mukavuudenhalussaan antamaan periksi, Riitta-Liisa Mielonen pohtii.

Asiantuntijoiden vahva viesti on se, että ahdistus katoaa vain pelot kohtaamalla. Asioiden hoitamatta jättäminen ei siis ole vaihtoehto.

– Ehkä välillä on mennyt överiksi se, miten paljon tavallista arkeen liittyvää pahaa mieltä ymmärretään. Tämä on herkkävireinen asia, mutta kaikki ahdistus ei ole toimintakyvyn vievää häiriötä. Siksi vaihtoehtoja ei kannattaisi antaa niin paljon. Elämässä pitää välillä tehdä epämiellyttäviäkin asioita, vaikka ne olisivat pelottavia ja tuntuisivat hankalilta, hän lisää.

Nykynuoret ovat hyvin tiedostavia ja valveutuneita.

– Olemme huomanneet, että joillakin nuorilla on eräänlaista valikoivaa toimintakyvyttömyyttä, jossa koulunkäynti ahdistaa, mutta muu elämä rullaa kyllä hyvin. Tämä on se harmaa alue, johon vanhempien on puututtava. On vaadittava, että nuori menee kouluun. Takana voi olla myös vakava ahdistuneisuus, joka ei tule esiin, kun muu sujuu hyvin.

Valveutuneisuus näkyy myös siinä, että nuoret osaavat hakea apua.

– Hoitomäärät ovat kasvaneet valtavasti 2000-luvulta lähtien. Avohoidossa nuorten ja nuorten aikuisten potilaskäynnit ja potilasmäärät ovat kasvaneet kymmeniä prosentteja vuosien 2006–2014 välisenä aikana, Henna Haravuori kertoo.

Valtaosalla ahdistuneista nuorista oireilu on onneksi lyhytkestoista. Ahdistusta hoidetaan terapialla, ja hoidossa pyritään siihen, että nuori pystyy hallitsemaan ja sietämään ahdistukseen liittyviä fysiologisia oireita.

– Tärkeintä on saavuttaa tunne siitä, että oma elämä on kontrollissa ja uskoo pärjäävänsä seuraavallakin kerralla ahdistusta aiheuttavassa tilanteessa. Siksi on hyvä ymmärtää, että ahdistus ei katoa neljän seinän sisälle jäämällä, Iina Iivonen muistuttaa.