Uutiset

Nuoret päättäjät eivät välitä sote-vallasta

Vääntö uudesta sote-mallista vaikeuttaa hallitusneuvotteluita. Lännen Media selvitti, minkälaisia sote-ratkaisuja kuntapäättäjät kannattavat. Kunnallispoliitikot eivät ole jääriä, jotka vastustavat sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämis- ja tuottamistapojen muutoksia. Heistä 75 prosenttia vaatii hallitusta kiirehtimään uudistusta. Asia selviää LM:n kyselystä, johon vastasi 1 263 kunnallispoliitikkoa eri puolilta Suomea.

Nykyisen sote-menon jatkumista kannattaa vain 9 prosenttia.

Keskustan on uumoiltu ajavan Smolnan kammareissa Suomeen itsehallinnollista maakuntamallia, jossa sote-maakunnille valitaan vaaleilla valtuustot ja ne saavat verotusoikeuden.

LM-kysely paljastaa, että kuntapäättäjät eivät halua Suomeen sote-maakuntia. Alle neljännes (23 %) vastaajista pitää niitä parhaana sote-ratkaisuna.

– Uusia veronkantajia tämä maa ei tarvitse. Maakuntamallissa valta keskittyy muutamalle kansanedustajalle. Heidän tulisi pidättäytyä paikallishallintoon kuuluvien kuntayhtymien vastuullisista luottamushenkilöpaikoista, sivaltaa keskustalainen pienestä kunnasta.

Yllättävänä voi pitää sitä, että edes enemmistö keskustalaisista ei halua sote-maakuntia.

YLEINEN PELKO on, että muut verot eivät laskisi, vaikka maakunta alkaisi kerätä ”sote-veroja”.

Sadoista sanallisista vastauksista käy ilmi, että kuntapäättäjät haluavat säilyttää valtaa kotivaltuustoilla. Alle 35-vuotiaista kunnallispoliitikoista lähes puolet on valmiita luopumaan sote-vallasta, mutta yli 60-vuotiaiden joukossa se laskee 35 prosenttiin.

Monet uskovat vallan osittaiseen säilymiseen, jos sote-uudistus toteutetaan siirtymällä yksitasoiseen kuntayhtymämalliin, jota niin ikään pidetään perustuslain mukaisena ratkaisuna.

– Suomessa on terveydenhuoltoa hoidettu 1950-luvulta asti kuntayhtymämallilla, ja siinä demokratia toteutuu parhaiten, sosialidemokraatti perustelee.

Sote-kuntayhtymiä kannattaa 37 prosenttia vastaajista.

– Ne ovat nopeimmin aikaansaatavissa oleva sote-malli. Perustuslaillisella kiikkulaudalla on löydettävä tasapaino kuntalaisille yhdenvertaisten palveluiden ja kuntien päätösvallan välillä, kuusamolainen Martti Turunen (kok.) arvioi.

Huomattava osa kunnallispoliitikoista pitää yhtymiä pirulaisina, jotka alkaisivat elää omaa elämäänsä ”hallintohimmeleinä”. Vastauksista huokuu voimakas turhautuminen eri mallien vatvomiseen.

– Mallia tärkeämpi olisi yksikanavainen rahoitusmalli, jossa työterveyshuolto tulee osaksi perusterveydenhuoltoa. Se edistäisi perusterveydenhuollon kehittämistä, jos myös aktiiviväestö käyttäisi samoja palveluita perustasolla, kirjoittaa nainen (kok.) Porista.

SADAT VASTAAJAT kertovat kaipaavansa eri mallien yhdistelmää. Monet antaisivat vaativan erikoissairaanhoidon järjestämisen ja rahoittamisen valtiolle. Myös monituottajuutta ja kunnanvaltuuston vapautta ulkoistaa palveluita yrityksille pidetään tärkeinä.

Sairaanhoitopiireistä Helsingin ja Uudenmaan HUS kerää suitsutusta, mutta eri puolilla maata kuntapäättäjät kokevat jääneensä piirien laskutuksen armoille.

– Rakennuskustannukset vievät kunnat perikatoon. Ovatko syynä kelvottomat kuntien edustajat vai mikä, mutta rakentaminen on ollut Seinäjoella jättimäistä, suomii lapualaisnainen.

Suurta osaa kuntapäättäjistä korpeaa se, että vahvojen peruskuntien ottaminen sote-uudistuksen perustaksi taitaa olla keskustan hallituskaudella mahdotonta.

Asiasanat

Päivän lehti

1.4.2020