Uutiset

Nuorin voi ponnistaa pisimmälle

Itsenäisyyspäivänä syntyneet kaksoset Aino ja Veikko olivat Minna Keltamäelle ilon paikka. Samaan aikaan syntymäaika mietitytti. Esikoinen Aleksi oli syntynyt tammikuun 7. päivä ja oli kehityksessä aina hieman muita edellä.

– Kyllä sitä mietti, mihin se vaikuttaa, kun kaksosten syntymäaika osui niin loppuvuoteen.

Alakoulun alkuvaiheessa Keltamäestä tuntui, että lukuaineet olivat kaksosille vaikeita. Mutta nyt 13-vuotiaiden sisarusten kohdalla on tapahtunut selkeä muutos. Molempien koulumenestys on tasaisesti parantunut, samoin innostus ja valmius tehdä menestyksen eteen töitä.

Loppuvuodesta syntyneiden lasten edellytyksiä pärjätä koulussa on pidetty pitkään heikompina kuin alkuvuonna syntyneiden luokkatovereiden.

Uusimpien tutkimusten mukaan tämä ei välttämättä pidä paikkaansa, vaan tilanne voi pitkällä aikavälillä olla jopa toisin päin. Esimerkiksi italialaisen Bocconin yliopiston tutkimuksessa ikäluokkansa nuorimmat pärjäsivät korkeakoulussa paremmin kuin alkuvuodesta syntyneet.

ALKUVUODEN lapset pärjäävät päiväkodissa ja alakoulun ensimmäisillä luokilla usein nuorempia ikätovereitaan paremmin.

Oppimisesta ja motivaatiosta peruskoulussa tietoa keräävässä Alkuportaat-tutkimuksessa on havaittu, että alkuvuonna syntyneiden tyttöjen etumatka lukutaidossa esiopetuksessa ja ensimmäisellä luokalla on suuri erityisesti verrattuna loppuvuonna syntyneisiin poikiin. Lasten väliset erot kapenevat kuitenkin nopeasti systemaattisen opetuksen alettua.

ERO koulumenestyksessä kapenee, kun vuosia tulee lisää, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimusprofessori Mika Gissler.

Gissler käyttää esimerkkinä vuoden 1987 ikäluokkaa. Alkuvuonna syntyneiden tyttöjen ja poikien päästötodistusten keskiarvot ovat muutaman promillen korkeampia kuin loppuvuonna syntyneiden. Sen sijaan ylioppilastutkinto on yhtä suurella osalla alku- ja loppuvuoden lapsista.

25-vuotiaina loppuvuoden lapsista oli alkuvuoden lapsia hieman suuremmalla osalla jatkotutkinto. Alkuvuoden lapsilla oli puolestaan tässä vaiheessa aavistuksen enemmän korkeakoulututkintoja. Erot ovat kuitenkin pieniä, eikä muutaman promillen heitoilla ole Gisslerin mukaan tilastollista merkitystä.

– Näyttää siltä, että järjestelmä toimii hyvin, koska erot häviävät.

BOCCONIN yliopiston tutkimuksessa nuorimmat lopulta ohittivat koulumenestyksessä ikäluokan vanhimmat. Myös jotkut yhdysvaltalaistutkimukset antavat viitteitä siitä, että koululuokan nuorimpana olo kannustaa parhaimmillaan parempiin tuloksiin.

Ilmiön on pohdittu liittyvän niin sanottuun ”altavastaajahypoteesiin”. Nuorempi joutuu ponnistelemaan pärjätäkseen, mikä voi kantaa myöhemmin hedelmää.

Koulussa helposti pärjännyt lapsi voi puolestaan kyllästyä ja alkaa pitää oppimista itsestäänselvyytenä.

Jyväskylän yliopiston kasvatustieteen professorin Marja-Kristiina Lerkkasen mukaan oppiminen on tehokkainta niin sanotulla lähikehityksen vyöhykkeellä, eli kun tehtävät ovat lapselle hieman haastavia.

– Jos lapsella on koko ajan liian helppoja tehtäviä, hän ei kehity samalla tavalla kuin silloin, jos annetaan tehtäviä, jotka ovat hieman taitojen ylärajoilla.

Tämä edellyttää sitä, että lapsella on tukenaan opettaja, taitavampia luokkatovereita tai esimerkiksi isosisaruksia.

RAJA sopivan haastetason kanssa on hiuksenhieno.

– Jos haasteet ovat ylivoimaisia, se vaikuttaa lapsen motivaatioon. On tärkeää, että opettaja on herkkä ottamaan huomioon lapsen kyvyt ja säätämään haasteita niiden mukaan, Lerkkanen muistuttaa.

Jotta parhaan hyödyn saisi, pitäisi koulun ja oppimiskokemusten olla myönteisiä ja ponnisteluiden tuottaa tuloksia.

Koulun aloittamisen aikaistamista ei enää suosita, vaikka lapsi osaisi lukea ja olisi tiedollisesti valmis kouluun. Sen sijaan pidetään tärkeänä, että lapsen kokonaiskehitys etenee yhtä tahtia ikätovereiden kanssa.

Samoin koulun aloittamisen lykkäämistä harkitaan tarkasti.

– Ennen puhuttiin koulukypsyydestä. Nyt puhutaan siitä, että koulun pitää olla kypsä ottamaan vastaan kaikenlaiset lapset.

 

Lentopallossa etsitään loppuvuoden tähtiä

Alkuvuonna syntyneet lapset ovat enemmistössä palloilulajien ikäkausimaajoukkueissa. Suomen lentopalloliitossa tähän kiinnitettiin huomiota 1990-luvun lopussa. Liiton valmentajat alkoivat huomioida suhteellisen iän vaikutuksen harrastajien osaamiseen ja kutsua maajoukkueleireille mahdollisimman paljon loppuvuonna syntyneitä pelaajia.

Nyt valmentajien silmät ovat jo niin harjaantuneita, että he osaavat nähdä pelaajan osaamisen suhteessa syntymäaikaan, kertoo liiton valmennuspäällikkö Pertti Honkonen.

– Pakko on hyvä konsultti. Meillä on sen verran vähän pelaajia, ettei meillä ole varaa huomata, että voi kunpa tuokin olisi löydetty aiemmin.

Liitto on päättänyt, että pelaajille annetaan aikaa kehittyä.

– Vaatii tietoista ajattelua nuorten kohdalla, ettemme hae pikavoittoja. Jos ottaisimme vain ne, jotka ovat tässä ja nyt parhaita, olisivat lähes kaikki pelaajat alkuvuonna syntyneitä.

Tavoitteet ovat kuitenkin kauempana. Aikuisiällä syntymäajalla ei ole enää merkitystä. Lentopalloliiton taktiikka on kantanut hedelmää. Esimerkiksi tämän hetken maajoukkuetähti Olli-Pekka Ojansivu on syntynyt joulukuun viimeisenä päivänä.

TILANNE ERITYISESTI palloilulajeissa ja yleisurheilussa on Honkosen mukaan vielä loppuvuoden lapsia kohtaan raaka.

– Oma poikani on syntynyt joulukuussa ja tuntuu, ettei yleisurheilussa ollut mitään jakoa.

Suhteellisen iän ilmiö ei ole urheilussakaan yksiselitteinen. Vaikka alkuvuoden lapset ovat yliedustettuina esimerkiksi NHL:n varaustilaisuuteen asti, osoittaa Gibbsin, Jarvisin ja Dufurin vuonna 2012 julkaisema tutkimus, että loppuvuonna syntyneet pelaavat todennäköisemmin pitemmän uran ja tekevät enemmän pisteitä kuin alkuvuonna syntyneet.

NHL:n tähdistöpeleissä ja olympialaisissa loppuvuonna syntyneiden pelaajien osuus nousee voimakkaasti verrattuna juniorijoukkueisiin ja usein ylittää alkuvuonna syntyneiden osuuden.