Uutiset

Nuorisosäätiö vaatii entisiltä hallituksen jäseniltä jopa miljoonien korvauksia

Nuorisosäätiö vaatii käräjillä miljoonien korvauksia osalta säätiön entisiä hallituksen jäseniä.
Nuorisosäätiö vaatii käräjillä miljoonien korvauksia osalta säätiön entisiä hallituksen jäseniä. Kuva: Joel Maisalmi

Nuorisosäätiö vaatii käräjillä miljoonien korvauksia osalta säätiön entisiä hallituksen jäseniä. Perusteena on hallituksen hyväksymä kahdeksan miljoonan euron kiinteistökauppa, joka kanteen mukaan tehtiin säätiön tappioksi ja myyjäpuolena olleen rakennusliikkeen eduksi.

Kanne liittyy samaan talousrikosepäilyjen kokonaisuuteen, jossa Nuorisosäätiö aikoo vaatia entiseltä johtokaksikoltaan Aki Haarolta ja Perttu Nousiaiselta kymmenien miljoonien euron korvauksia.

Ensimmäiset vahingonkorvauskanteet löytyvät jo käräjiltä, vaikka entistä johtoa koskeva rikostutkinta on edelleen kesken.

Viimeistään vaalirahakohun myötä julkisuuteen noussut Nuorisosäätiö on ollut keskellä paisuvaa väärinkäytösepäilyjen vyyhtiä vuodesta 2016 lähtien. Keskiössä ovat Haaron ja Nousiaisen tekemät liiketoimet.

Miehiä epäillään ainakin törkeästä petoksesta vuosina 2016–2017 ja törkeästä lahjuksen ottamisesta elinkeinotoiminnassa vuonna 2015. Poliisi tutkii myös epäiltyä avustuspetosta julkisrahoitteisen säätiön toiminnassa.

Tähän mennessä suurimman hallituksen jäseniä koskevan korvausvaatimuksen käräjille on toimittanut säätiön entisen tytäryhtiön Pääskynpesien perillinen Vaparatalot. Korvausvaatimuksen taustalla on kiinteistökauppa, jonka Nuorisosäätiön tytäryhtiön silloinen hallitus teki yhdessä entisen Salpausselän rakentajat (SSR) -konsernin kanssa. SSR toimii nykyään nimellä Pallas Rakennus.

Kanteen mukaan säätiö teki epäedulliset kaupat rakennusliikkeen eduksi ostaessaan SSR-konsernilta Lahdesta purkukuntoisen taloyhtiön kaikki osakkeet vuonna 2014.

Säätiön tytäryhtiö Pääskynpesät otti lainaa ja osti osakkeet reilun 8 miljoonan euron kauppahintaan. Kun uusi johto teetti kiinteistön markkina-arvosta arvion neljä vuotta myöhemmin, arvioitiin tontti ja rakennus 1,6–2,7 miljoonan arvoiseksi ja kiinteistön purkukustannuksiksi 400  000–633  500 euroa. Lopulta osakkeet myytiin noin miljoonan euron kauppahintaan, eli yleishyödyllinen säätiö teki kaupoilla neljässä vuodessa varainsiirtoveroineen yli 7 miljoonan euron tappion.

–  Hallituksen pöytäkirjoista ei kuitenkaan ilmene, että vastaajat olisivat selvittäneet lainkaan, minkä arvoinen hankittava kohde on. Ostopäätöksen pohjaksi ei hankittu selvitystä kiinteistön ja osakkeiden arvosta, kanteessa sanotaan.

Huomattavan arvokkaissa kaupoissa tällaisten selvitysten hankkiminen on vakiintunut tapa toimia.

SSR oli kanteen mukaan hankkinut yhtiön koko osakekannan vuoden 2014 aikana ja maksanut osakkeista olennaisesti vähemmän kuin Pääskynpesät maksoi SSR:lle. Säätiön hallituksen nykyisen puheenjohtajan Jari Laineen mukaan säätiö maksoi osakkeista miljoonia enemmän kuin SSR vain kuukausia aiemmin.

Poliisi selvittää muun muassa sitä, hyötyikö entinen johtokaksikko liiketoimista rakennusliikkeen kanssa rahallisesti. Kyseessä on nykyjohdon mukaan vain esimerkki useista säätiön entisen johdon säätiölle junailemista epäedullisista liiketoimista.

Ex-toimitusjohtaja: Aioimme laajentaa radanvarsikaupunkeihin

Haaron ja Nousiaisen epäillään käyttäneen epäselvyyksistä seuraaviin seilannutta keskustataustaista Nuorisosäätiötä lypsylehmänä oman tai lähipiirin edun tavoitteluun sen jälkeen, kun se jäi puolueelta tuuliajolle. Patentti- ja rekisterihallitus totesi jo noin kaksi vuotta sitten, että säätiötä on käytetty oman edun tavoitteluun.

Kun tuettua vuokra-asumista nuorille tarjoavalle Nuorisosäätiölle valittiin uusi johto, säätiön kassa oli tyhjä. Noin 60-vuotias säätiö oli hyvin lähellä konkurssia. Rahaa oli nykyjohdon mukaan hävinnyt yli 40 miljoonaa euroa entisen johdon aikana erilaisten liiketoimien, rakennusprojektien, kiinteistökauppojen ja maanvuokrasopimusten seurauksena Suomessa ja Virossa.

Haaro ja Nousiainen kiistävät epäasiallisuudet. Nousiainen kiistää STT:lle rikosepäilyt ja sen, että olisi käyttänyt Nuorisosäätiötä oman tai lähipiirin edun tavoitteluun. Hän ei halunnut kommentoida asiaa tarkemmin julkisuudessa.

Haaro taas sanoo STT:lle, että kaikkien epäselviksi, epäasiallisiksi ja jopa rikollisiksi tulkittujen liiketoimien taustalla oli silloisen johdon tarve saada nuorille lisää vuokrattavia asuntoja ja sitä kautta vuokratuottoja säätiölle, jotta se voisi kattaa takapainotteisia valtionlainojaan ja kiinteistöjen kasvavia korjauskuluja.

–  Lähtökohta oli se, että laajennamme Etelä-Suomen radanvarsikaupunkeihin ja päärataa pitkin maakuntiin. Tämä oli ihan normaalia toimintaa. Tietenkin kiistän rikosepäilyt. Mitään epäasiallisuuksia ei näissä liiketoimissa tehty, Haaro sanoo.

Nuorisosäätiön tontti Aurinkokadulla Hämeenlinnassa.
Nuorisosäätiön tontti Aurinkokadulla Hämeenlinnassa. Arkistokuva: Jani Suhonen

Lahden kiinteistökaupassa tarkoitus oli Haaron mukaan peruskorjata purkukuntoinen keskustakiinteistö ja tehdä siitä säätiölle pitkällä aikavälillä tuottoisa kohde. Hänen mukaansa nykyjohto on se, joka hölmöili, kun myi osakkeet halvalla pois.

Kattavaa selitystä sille, miksi säätiö ajautui konkurssikypsään tilaan tai mihin rahat hävisivät, ei miehiltä irtoa. Haaron mukaan rahaa ei ole edes hävinnyt mihinkään, vaan rikosepäilyt julkisuuteen tuonut Yle ja säätiön nykyjohto antavat asiasta väärän kuvan.

Pitkät vuokrasopimukset on irtisanottu

Laineen mukaan Haaron puheet ovat Haaron itsensä keksintöjä, jotka eivät kestä minkäänlaista läpivalaisua. Laineen mukaan entisen johdon riskihankkeet rikkovat sekä säätiön sääntöjä että lain yleishyödyllisyysvaatimuksia.

–  Säätiön tehtävänä on asuntojen vuokraaminen nuorille sosiaalisin perustein. Se, mitä Haaro on aiheuttanut toiminnallaan on, että uudisrakentamisesta kirjasimme juuri 30 miljoonan euron tappiot ja rahaa on hävitetty erilaisiin Viron-liiketoimintoihin ynnä muihin hämäräbisneksiin, Laine jyrähtää.

Nuorisosäätiön taskuilla käytiin Laineen mukaan esimerkiksi vuokravivutustempulla. Säätiön nimissä tehtiin muun muassa pitkiä maanvuokrasopimuksia, joissa rakennusliike osti tontin ja säätiö lupautui vuokralaiseksi tonteille.

Pitkä ja tuottoisa vuokrasopimussitoumus nosti tontin hintaa siten, että rakennusliike saattoi myydä tontin pois voitolla. Tämä jätti säätiölle Laineen mukaan järjettömät vastuut.

–  Näistä on nyt saatu karsittua puoli miljardia pois, tällaisia pitkäaikaisia vuokravastuita. Ei tässä ollut säätiön kannalta mitään tolkkua eikä järkeä. Nämä epäedulliset vuokrasopimukset on nyt saatu peruttua.

Nuorisosäätiö perää takaisin myös jo maksettuja vuokrarahoja sillä perusteella, että entinen johto teki säätiölain vastaisia oikeustoimia, joita nykyjohto pitää pätemättöminä.

Poliisi tutkii kokonaisuudessa myös rakennusliikkeiden edustajien toimintaa.

Hallituksen jäsenet vaitonaisia

Nousiainen toimi Nuorisosäätiön hallituksen puheenjohtajana huhtikuusta 2013 maaliskuuhun 2018. Haaro on toiminut Nuorisosäätiön asiamiehenä vuodesta 2010 alkaen ja säätiön toimitusjohtajana marraskuusta 2016 toukokuun 2018 alkuun saakka.

Nykyjohdon suurimmat korvausvaateet on osoitettu Haaron ja Nousiaisen lisäksi heidän aikanaan säätiön hallituksessa istuneista Klaukkalassa asuvalle Rauno Koitermaalle, 55, helsinkiläiselle Pasi Pöngälle, 71 ja Karjaalla asuvalle Kiril Häyriselle, 42. Lisäksi säätiö on esittänyt vaatimuksia tytäryhtiöiden hallituksessa istuneille.

Koitermaa sanoo, ettei allekirjoita kannetta omalta osaltaan. Hän ei kuitenkaan halua kommentoida asiaa enempää ennen kuin asioihin saadaan selvyyttä. Pönkä ei halunnut kommentoida koko asiaa STT:lle. Häyrinen sanoo, ettei ole toiminut lain vastaisesti eikä huolimattomasti.

–  Asia on laaja ja monitahoinen, mutta sellaistakin on tullut ilmi, että hallitus on saanut Nousiaiselta ja Haarolta väärää tietoa, Häyrinen sanoo.

Säätiön jatko on liipaisimella

Säätiön olemassaoloa uhkaa vielä tälläkin hetkellä se, että yhteiskunnan tukea säätiölle kanavoinut Ara on perunut sen yleishyödyllisyysaseman. Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus teki niin toissa kesäkuussa, ja marraskuussa Helsingin hallinto-oikeus päätti, että sillä on oikeus perua Nuorisosäätiön yleishyödyllisyysasema. Perusteena oli, että säätiön toiminta ei täyttänyt Aran mukaan lain vaatimuksia yleishyödyllisyydelle.

–  Jos tämä saa lainvoiman, niin kuntarahoitus on velvoitettu sanomaan antamansa lainat irti. Puhutaan noin sadan miljoonan lainapotista. Sillä hetkellä säätiön tytäryhtiöiden tilanne on sellainen, että ollaan konkurssin kyykyssä. Silloin 3  000–4  000 nuorta olisi täydessä epävarmuudessa, hallituksen puheenjohtaja Laine sanoo.

Nyt säätiö on anonut varsinaisen säätiöin sijaan tytäryhtiöilleen yleishyödyllisyysasemaa Aralta, jotta voisi jatkaa toimintaansa. Hallinto-oikeuden päätöskään ei ole vielä lainvoimainen, sillä säätiö hakee siihen muutosta Korkeimmasta hallinto-oikeudesta.

Lue lisää, miten Nuorisosäätiöllä on kytkös myös Hämeenlinnaan:

Nuorisosäätiö luopuu kerrostalotontistaan Hämeenlinnassa – Yrityssaneeraus estää rakentamisen

Nuorisosäätiön suuressa oikeusjutussa kytkös Hämeeseen: Säätiö vaatii 1,6 miljoonaa LRG Groupilta

Asiasanat

Päivän lehti

23.9.2020

Fingerpori

comic