Uutiset

Nuorisotyöttömyys pidettävä aisoissa

Tuoreimmatkaan työttömyysluvut eivät vielä vakuuta paremmista ajoista, mutta työttömyys ei enää onneksi kasva. Koko ajan eletään kuitenkin riskirajalla ja suotuisa kehitys on nyt aidosti taloussuhdanteen varassa. Maan hallitus on jo elvytysvaransa käyttänyt, sillä ei ole enää uusia käyttämättömiä valttikortteja hihassaan.

Toistaiseksi on ennenaikaista tehdä lopullista tilinpäätöstä hallituksen politiikan vaikuttavuudesta, vaikka kiistatta näyttää siltä, että työttömyys ei sittenkään räjähtänyt käsiin. Kansalaisten, niiden, joilla on töitä, ostovoima on koko taantuman ajan ollut hyvällä tasolla. Joillakin palkansaajilla se on jopa vahvistunut vero- ja palkkaratkaisujen ansiosta. Alhainen korkotaso on mahdollistanut myös investointeja muun muassa asuntoihin. Näin kotimarkkinoiden kysyntä ja sen luomat sekä ylläpitämät työpaikat ovat pitäneet kansantalouden pyörät pyörimässä.

Keväällä, kun nuoret valmistuvat oppilaitoksista ja yrittävät siirtyä työelämään, työnhakijoita on perinteisesti ennätyksellisen paljon. Kun talouden suhdanteet niin meillä kuin maailmallakin ovat suotuisat, työmarkkinat ovat imaisseet vastavalmistuneet töihin. Näin ei tosin ole enää käynyt vuosiin. Puheet työvoimapulasta vaikuttavat edelleen hiukan ontoilta, vaikka niiden taustalla ovat suomalaisten ikääntymisen seurannaisvaikutukset.

Keväällä koulujen päättyessä Hämeenlinnan seudulla oli seitsemisensataa nuorta työtöntä. Luku on hätkähdyttävän suuri. Nuorille tarjottiin 250 euron arvoista kesätyöseteliä, jotka menivät kuumille kiville. Nyt nämä kesätyöt ovat menossa ja muutamat pian jo päättymässäkin.

Kokemukset ovat rohkaisevia, monet työnantajat ottivat tarjouksen tyytyväisinä vastaan. He saivat edullisesti kesätyöntekijöitä, jotka puolestaan pääsivät hankkimaan arvokasta työkokemusta ja saivat käsityksen siitä, mitä työelämä tänään on. Työpaikka, mikä tahansa, on tärkeä oppimisympäristö siinä missä koulukin.

Vuoden taittuessa syksyyn nähdään, mihin suuntaan työllisyys lähtee. Monet merkit viittaavat taantuman jääneen jo taakse, mutta täyttä varmuutta asiasta ei ole oikein kenelläkään. Suhdannekuva on edelleen sumea ja työttömyys hipoo kymmentä prosenttia. Merkkinä paremmasta on kuitenkin se, että lomautettujen määrä on alkukesän mittaan vähentynyt eivätkä pitkäaikaisetkaan lomautukset ole muuttuneet laajamittaisiksi irtisanomisiksi.

Erityistä huolenpitoa vaativat nuoret, joilla ei ole työ- eikä edes koulutuspaikkaa. He, jos ketkä ovat todellisessa syrjäytymisvaarassa, kiinnikkeet normaaliin elämään ovat löyhässä.

Yksikin syrjäytynyt nuori on liikaa eikä vähäisintäkään keinoa, jolla kuiluun putoaminen estetään, pidä kenenkään vähätellä.

Nuorisotyöttömyyteen ei pidä alistua, vastuunjakajiksi kaikki ovat tervetulleita. Valtiovalta, kunnat, yritykset, yhteisöt ja oppilaitokset ovat nyt avainasemassa.

Päivän lehti

2.4.2020