Uutiset

Nuorten syrjäytymistä vastaan

Tiina Tuori ja Satu Punkari ovat läheisiä työtovereita, vaikka Tuori työskentelee Hattulassa ja Punkari Janakkalassa. Kumpikin tekee etsivää nuorisotyötä.

– Se ero meissä kuitenkin on, että Satu tekee Janakkalassa etsivää nuorisotyötä vakituisesti, minun tulevaisuuteni on taattu aina vain vuodeksi kerrallaan, Tiina Tuori sanoo.

Syrjästä kiinni yhteiskuntaan

Etsivä nuorisotyö tarkoittaa sitä, että kunnissa yritetään tavoittaa syrjäytyneet tai syrjäytymisvaarassa olevat nuoret ja saada heidät kiinni tähän yhteiskuntaan, löytää nuorelle esimerkiksi sopiva opiskelu- tai työpaikka.

Viime vuonna voimaan tullut laki velvoittaa kunnat järjestämään etsivää nuorisotyötä. Monet kunnat ovat perustaneet vuoden kestäviä hankkeita, joita varten ne anovat opetus- ja kulttuuriministeriöltä rahoituksen. Näin on menetellyt esimerkiksi Hattula, jonka avustus on 30 000 euroa.

Tiina Tuori on siten projektityöntekijä, joka palkataan vuodeksi kerrallaan. Näin tulevaisuuden suunnittelu vaikeutuu niin työssä kuin yksityiselämässäkin.

Janakkalassa pysyvää toimintaa

Janakkalan malli on erilainen: se sovitti etsivän nuorisotyön osaksi kunnallista toimintaa. Kunta ei saa siten valtion projektirahoja, mutta toisaalta etsivää nuorisotyötä voidaan nyt kehittää pitkäjännitteisesti eteenpäin. Erityisnuorisotyöntekijä Satu Punkari tekee entisen työnsä lisäksi etsivää nuorisotyötä.

Hän sanoo, ettei toimenkuvia voi täysin edes erottaa toisistaan. Etsivä nuorisotyö koettaa tarttua nuoren elämään esimerkiksi siinä vaiheessa, kun toisen asteen koulutuksessa alkaa tulla poissaoloja ja putoamisen vaara on olemassa.

Erityisnuorisotyöntekijä taas puuttuu asioihin esimerkiksi silloin, kun nuorella on ongelmia päihteiden kanssa.

– Päihteiden käyttö saattaa johtaa kouluongelmiin ja syrjäytymisen vaaraan, Punkari huomauttaa.

Nykykäytäntö johtaa vaihtuvuuteen

Etsivän nuorisotyön tilanteesta keskusteltiin viime viikolla Etelä-Suomen Etsivän nuorisotyön päivillä Riihimäellä. Päivien osanottajat antoivat julkilausuman, jossa toivotaan, että etsivä nuorisotyö vakinaistettaisiin osaksi kunnallisia palveluja siinä missä koulu, sosiaalityö ja terveydenhuoltokin.

– Nykyinen käytäntö johtaa henkilöstön suureen vaihtuvuuteen. Moni projektityöntekijä vaihtaa mieluummin vakituiseen työhön kuin elää epävarmuudessa, Tuori sanoo. (HäSa)