Uutiset

Nurja silmukka ensikertalaisen kompastuskivenä

-Ei enää sinne, vaan tästä koukkaat tänne…

-Ahaa, joo joo, okei…

Hieman kankeasti sujuu rastalettisen ja Joel Kuutioksi esittäytyvän nuorukaisen ensikosketus villalapasten neulomiseen marttojen avittamana Tumppurekassa.

-Tämä on ihan eka kerta, kun teen puikoilla jotain. Ei äitikään saanut minua aikoinaan opetettua. Haasteellisinta on nurja silmukka.

-Ihan mahtavaa, jos opin tekemään tumppuja. Aion mennä marttojen tumppukurssille tekemään nämä valmiiksi. Haluaisin oppia tekemään myös pipoja, Kuutio innostuu.

Kutomisen suosio noussut kohisten

Marttojen, Marhtaförbundetin ja Novitan Tumppurekka pysähtyi kiertueellaan lauantaina Hämeenlinnan torille ja veti paukkuvista pakkasista huolimatta rekan täyteen väkeä koko päiväksi.

Kävijöitä oli Novitan markkinointi- ja viestintäjohtajan Susanne Ranta-Kiiskin mukaan 500.

-Enemmän kuin perjantaina Hesassa. Ihmiset ovat tulleet opettelemaan tumpuntekoa ja ostamaan lankoja. Väki on tykännyt, kun martat ovat neuvoneet ihan kädestä pitäen. Haluamme madaltaa aloituskynnystä tällä rekalla.

-Kävijöissä on ollut hyvin eri-ikäisiä ihmisiä, miehiä ja naisia, aina käsityönopettajista niihin, jotka kysyvät, että hei, miten mä luon silmukan. Ennakkoluulottomasti on tultu tekemään lovikka-lapasia tai kertaamaan vanhaa oppia, kertoo Etelä-Hämeen marttojen puheenjohtaja ja Tuomelan marttayhdistyksen jäsen Hanna Heikkilä.

Ranta-Kiiski hämmästelee sitä laajuutta, millä ihmiset ovat innostuneet neulomisesta uudestaan.

-Käsityö on Novitan näkökulmasta ihan huipulla. Internet on täynnä ohjeita ja blogeja, ja ympäri Suomea on ilmestynyt erilaisia neulekahviloita. Lumilautailu on innostanut pojatkin virkkaamaan pipoja.

Tavoitteena neuloa villapaita koiralle

Viidestäsadasta kävijästä Joel Kuutio oli loppuiltapäivään mennessä ainoa mies, joka oli jäänyt Tumppurekkaan harjoittelemaan perinteisiä Tornionjokilaakson lovikka-lapasia, jotka myös Lapin lapasina tunnetaan.

-Mikä on sen parempaa kuin oma tekemä. Käsillä tekemisessä viehättää itse tekemisen ilo ja tuloksen kauneus. Mieluummin ostan käsityötä kuin teollista tuotantoa, toteaa Kuutio, joka kertoo opettaneensa kuvaamataitoa ja pitäneensä taidenäyttelyitä.

Hänen koiransa Noel jatkaa päiväuniaan pöydän alla, kun isäntä laittaa taas puikot kalisemaan.

-Tavoitteena olisi tehdä joskus villapaita koirallekin. Otin jo ohjeet sitä varten, Kuutio hymähtää. (HäSa)

Päivän lehti

25.11.2020

Fingerpori

comic