Uutiset

Nyt eletään merijään h-hetkiä – Jäänmurtajien kausi alkaa pari-kolme viikkoa myöhemmin kuin 80-luvulla

Jäätalvi alkaa Pohjanlahden rannikolla viikon myöhemmin kuin kolme vuosikymmentä sitten. Jäänmurtajien liikkeellelähtö on siirtynyt oikeastaan vielä enemmän.
Jäätilanne on koko Suomessa tavallista heikompi. Kuva: Jami Jokinen

Pohjanlahden rannikolla eletään juuri nyt merijään muodostumisen kannalta oleellista aikaa. Ilmatieteen laitoksen tuorein jääkartta kertoo, että nimenomaan uuden, alle viisi senttimetriä paksun jään alue on laajentunut edellisiin karttoihin verrattuna roimasti.

– Nyt tosiaan uutta jäätä syntyy rannikoilla nopeasti ja jäällinen alue leviää, vahvistaa Ilmatieteen laitoksen jääasiantuntija Jouni Vainio Lännen Medialle.

Muutos merkitsee myös sitä, että ensimmäinen jäänmurtaja siirtyy valmiuteen Pohjanlahdelle.

– Otso lähtee joulupäivän iltana kohti Perämerta.

Tällä hetkellä alus on vielä Helsingissä.

Jääraja on leviämässä nopeasti ulommas

Joulun aatonaaton kartan mukaan ohuen, yhtenäisen jään alue lähestyy esimerkiksi Merenkurkussa pian Valassaaria. Pietarsaaressa jääraja on melkein Kallanin majakalla.

Oulun korkeudella jään paksuus lähenee kymmentä senttiä Hailuodon länsipuolellakin. Kemi 1 -majakka on sen sijaan ainakin vielä tuoreimman kartan perusteella avoveden ympäröimä. Selkämerellä esimerkiksi Eurajoen Säppi on vielä juuri ja juuri jäisen alueen ulkopuolella.

Muutos on nyt kuitenkin nopeaa, elleivät kelit muutu. Juuri näin saattaa kuitenkin käydä.

– Näyttää siltä, että joulun jälkeen lämpötilat palaavat nollan tienoille, Vainio huomauttaa.

Muutosta reilu viikko molemmissa päissä

Jäätalvi on alkanut tänäkin vuonna suhteellisen myöhään, mikä lämmenneessä ilmastossa tuntuu ainakin maallikon mielestä olevan nykyaikana jo sääntö.

Pitkäaikaisten muutosten toteamiseksi ilmatieteessä vertaillaan kolmen vuosikymmenen mittaisia jaksoja, eli esimerkiksi vuosia 1961-1990 ja 1981-2010.

– Jäät tulevat nykyään reilun viikon myöhemmin ja katoavatkin samoin reilun viikon aiemmin – talvi on lyhentynyt vajaat kolme viikkoa.

Murtajat lähteneet jatkuvasti myöhemmin

Muutos näkyy myös jäänmurtajien aikatauluissa.

Vainion mukaan ensimmäinen alus lähti 80-luvun loppupuoliskolla liikkeelle keskimäärin 8.12. Vuosikymmen myöhemmin aloitus oli siirtynyt tästä neljä päivää ja 2000-luvun alupuolella keskimäärin viikon.

Ja nyt

– Onhan tuossa pari-kolme viikkoa eroa.

Huippuleutoina talvina lähtö on mennyt jopa yli vuodenvaihteen. Vuosina 2007 ja 2012 murtajat laitettiin Vainion mukaan liikkeelle vasta tammikuun puolivälissä.

Vuosien välinen vertailu ei ole helppoa

Aivan yksinkertaista jäävuosien vertailu ei kuitenkaan ole. Vainion mukaan jää ”käyttäytyy” muutoksissa hieman eri tavalla kuin lämpötila.

Esimerkiksi tällä hetkellä jäätä on itse asiassa melkeinpä samoilla alueilla kuin tilastollisena normaalivuonnakin, mutta jää on selvästi ohuempaa.

– Tämä johtuu siitä, että talvi alkaa myöhemmin, Vainio toteaa.

Jäätymisen alkuun vaikuttaa pakkassäiden lisäksi meriveden lämpövarasto, jota leudontuneet syksyt kasvattavat. Oleellista on se, milloin merivesi jäähtyy neljään asteeseen, jossa vesi on tiheimmillään. Sen jälkeen jäätyminen tapahtuu yleensä ripeästi.

– Jos lämpövarasto on iso, niin se tapahtuu myöhempään ja talven alku myöhentyy.

Kun jääkansi muodostuu, ei lämpövarastolla ole enää merkitystä.

Tulisiko sittenkin kunnon jäätalvi?

Vuosien välistä vertailuakin vaikeampaa on ennustaminen.

Vainio miettii, että kokemuksella tehty arvio voi tässä voittaa tilastolliset päätelmät.

– Nythän talvesta näyttäisi tulevan viime vuosien ”tavanomainen”, mutta katsotaan nyt, hän heittää.

– Joku povaa jälleen kylmää purkausta, nyt tammikuussa viimetalvisen helmikuun sijasta. Sehän voisi tietääkin ”kunnon” talvea.

Rannikon jäätilannetta voi seurata Ilmatieteen laitoksen jäätiedotuksen sivulta, josta löytyy myös uusin tarkka jääkartta.

Jäätä nollasta 30 senttiin

Ennen joulun alla lisää kiristynyttä pakkasta järvien jäänpaksuus vaihteli etelän melkein nollasta käsivarren Lapin 30 senttimetriin.

Torstain jäänmittaustilanteen perusteella paksuinta jäätä oli Kilpisjärvessä (30 cm).

Inarinjärvessä jää oli 23-senttistä ja esimerkiksi Iin Oijärvessä 21-senttistä. Kuhmon Lammasjärvessä jäätä oli sen sijaan vain 17 senttimetriä.

Etelä-Pohjanmaalla Lappajärvessä jäänpaksuus oli 22 senttiä.

Esimerkiksi Längelmäveden ja Säkylän Pyhäjärven mittauspisteillä jäänpaksuus jäi kuitenkin vielä mittaamatta. Jäätä oli, mutta se oli vielä liian heikkoa mitattavaksi.

Valtaosassa mittauspaikoista jää on muutamista senteistä jopa 15 senttiin ohuempaa kuin paikan tilastokeskiarvo.

Järvien jäänmittaustiedot tiedot löytyvät Suomen ympäristökeskuksen sivulta.