Uutiset

Nyt hyökkää työnantaja

Työelämän suhteisiin ja hyvinvointivaltioon perehtynyt poliittisen historian professori Pauli Kettunen Helsingin yliopistosta näkee metsäteollisuuden julistaman työsulun ilmentävän työmarkkinoiden uutta logiikkaa. Työnantajat ovat siirtyneet puolustuksesta hyökkäykseen.

– Aikaisemmat työsulut ovat liittyneet tilanteisiin, joissa työntekijät ovat tavoitelleet lakkoilun avulla jotain uutta, joko palkankorotuksia tai ammattiyhdistysliikkeen aseman vahvistamista. Metsäteollisuus haluaa nyt parantaa yritystoiminnan edellytyksiä karsimalla työehtosopimuksiin kirjattuja etuuksia.

Kettusen mukaan tämä ei ole pelkästään suomalainen ilmiö.

– Saksassa metallityöntekijöiden IG Metall on joutunut antamaan periksi monille autoteollisuuden vaatimuksille. Globalisoituneessa maailmassa exit-optio on vahvistanut työnantajien asemaa. Työnantaja voi uhata tuotannon lopettamisella tai uuden tuotannon sijoittamisella muualle.

Työsulku tarkoittaa sitä, että työnantaja lopettaa palkanmaksun ja estää työntekijöitä pääsemästä työpaikoilleen. Työtaistelutoimena se on yhtä vanha kuin lakkoilu.

– Työsulku on ollut työnantajien käyttämä painostustoimi monissa maissa. Ruotsissa ja Tanskassa lakkoilu ja työsulut edelsivät sopimusyhteiskunnan syntyä. Työmarkkinoiden logiikka on ollut sama, vaikka lakkojen määrä ja luonne ovatkin vaihdelleet eri maissa.

– Työsulku oli järeä ase ammatillisen järjestäytymisen alkuvuosikymmeninä, jolloin lakot olivat paikallisia, lakkokassat pieniä ja järjestäytymisaste alhainen. Työtaistelujen laajentaminen alan muihin tehtaisiin oli työnantajan keino viedä ammattiliitoilta niiden voimavarat.

– Ennen sotia työnantajalla oli kaksi keinoa taistella lakkoilua vastaan: joko pysäyttää työt alkuperäistä lakkoa laajemmalla rintamalla tai pitää työt käynnissä lakonmurtajien avulla. Ammattiyhdistysliikkeen voimistuminen vei vähitellen terää tältä toiminnalta, Kettunen selvittää.

Pisin työsulku kesti seitsemän kuukautta
Pisin Suomessa järjestetty valtakunnallinen työsulku kesti seitsemän kuukautta 1927. Kyseessä oli metallialan työsulku, joka oli työnantajan vastaus paikalliseen lakkoiluun Turussa. Selkkaus päättyi kompromissiin, ja kaikki säilyttivät kasvonsa.

Seuraavan vuosikymmenen työsulut eivät olleet yhtä dramaattisia. Kettusen mukaan kyse oli yleensä lakoista, joihin loppuvaiheissa niveltyi työnantajan työsulku.

Tammikuun kihlauksella vuonna 1940 Suomen Työnantajien Keskusliitto STK ja silloinen Suomen Ammattiliittojen Keskusjärjestö SAK tunnustivat toisensa neuvotteluosapuoliksi, mutta varsinaisesti työehtosopimusjärjestelmän ja sopimusyhteiskunnan rakentaminen käynnistyi vasta sotien jälkeen.

Rakennusalalla työnantajat turvautuivat työsulkuun 70-luvun alkuvuosina vastatoimena paikallisille, työpaikkakohtaisille lakoille.

– Työrauha palautui kompromissien seurauksena. Ammattiyhdistyspuolella koettiin tuolloin, että työnantajan työsulkuaseesta terä oli tylsynyt.

Työsulkua on käytetty työnantajan aseena myös julkisella sektorilla. Kunnallinen sopimusvaltuuskunta, joka oli Kunnallisen työmarkkinalaitoksen edeltäjä, uhkasi vuonna 1984 lakkoilevia opettajia työsululla.

Määrä vähentynyt
Elinkeinoelämän Keskusliiton (EK) mukaan 70-luvulla julistettiin kymmenen työsulkua, 80-luvulla viisi ja 90-luvulla kolme. Metsäteollisuuden julistama työsulku on neljäs tällä vuosikymmenellä. Viime vuosikymmenen kolme työsulkua koskivat pankkialaa, autoliikennettä ja elintarvikealaa.

Pankkialan työsulun piirissä vuonna 1990 oli 37 000 työntekijää. Menetettyjä työtunteja koitui kolme miljoonaa. Autoliikenteen työsulku käsitti 10 000 ja elintarvikealan työsulku 19 000 työntekijää. Näissä menetettiin vajaat miljoona ja runsaat kaksi miljoonaa työtuntia.

Kuluvan vuosikymmenen työsuluista kaksi on koskenut autoliikenteen yrityksiä ja yksi metsähallituksen piiriin kuuluvia metsätoimihenkilöitä. (HäSa)

Edellinen vuonna 1917
Työsulku on ollut harvinainen ilmiö suomalaisessa metsäteollisuudessa. Edellisen kerran metsätyönantajat julistivat työsulun Enson puuhiomossa ja pahvitehtaalla kesäkuussa 1917. Työhöntulokielto koski 700 työntekijää. Työsulku oli vastaus yhtiön puunostajien aloittamaan lakkoon. Selkkaus päättyi sovintoon kestettyään kaksi kuukautta.

Saman vuoden toukokuussa Kaukaalla lotjamiehet menivät lakkoon, jonka johdosta työnantaja irtisanoi selluloosatehtaan 180 työntekijää. Sovintoon päästiin heinäkuussa.

Metsäteollisuuden historia tuntee kolme muutakin työsulkua: Ensossa 1907, Lohjan selluloosatehtaalla 1911 ja Kotkan Hallan selluloosatehtaalla 1914.

Päivän lehti

28.1.2020