Kolumnit Uutiset

Nyt kun saisi yhden tupakan

Minun tekee koko ajan mieli tupakkaa, vaikka viimeisen tupakan tumppaamisesta tulikin 17. joulukuuta 2015 kaksi vuotta.

Luulin, että riippuvuudesta pääsee irti muutamassa kuukaudessa, mutta nikotiini on koukuttanut minut läpikotaisin. Se on jättänyt aivoihini pysyvän muiston mielihyvästä, jonka tupakka toi polttajalleen.

Nyt siis kuljen Sisu-aski taskussa niin kuin isänikin kulki. Isäni tapaili tupakoitaan tutusta taskusta vielä 50 vuotta tupakanpolton lopettamisen jälkeen.

Ei tupakasta koskaan irti pääse, mutta siitä on vuosi vuodelta helpompaa kieltäytyä.

Ehdin polttaa tupakkaa 35 vuotta. Ystäväni Jyrkin kanssa poltettiin ensimmäiset tupakat kotini lähimetsikössä 1970-luvun lopussa. Savu yskitti, mutta pohjalaisella sisulla sain hankituksi itselleni ensimmäisen kunnon riippuvuuden.

Ei tupakka hyvältä maistunut mutta tapa tarttui nopeasti. Olin riemuissani, kun opin tekemään savusta renkaita ja näytin tupakka huulessa ihanan itsevarmalta. Palaverien hauskimmat jutut kerrottiin tupakkapaikalla ja suurin stressi häipyi savuna ilmaan nopeasti.

Kaikki polttivat tupakkaa kaikkialla. Hämeen Sanomien toimitus oli 1980-luvun puolivälissä sakeana savusta ja muistan vetäneeni lentokoneessa tupakkaa posket lommolla.

Lopulta tupakasta tuli minulle kuin kaveri konsanaan. Sen kanssa katsoimme auringon nousut ja laskut vuosikymmenestä toiseen. Maailma murjoi, mutta tupakka pysyi.

Suomalaiset polttivat tupakkaa pitkään kuin korsteenit. Vielä 1920-luvulla savukkeiden kulutus oli Suomessa maailman suurinta ja paljon yleisempää kuin muissa Pohjoismaissa. 1950-luvulla toisen maailmansodan vauhdittamana 76 prosenttia suomalaisista miehistä ja 13 prosenttia naisista tupakoi.

60 vuodessa tapahtunut muutos on häkellyttävä.

Viime vuonna työikäisistä miehistä 17 prosenttia ja naisista 14 prosenttia tupakoi päivittäin. Kokonaan savuton Suomi ei tunnu enää utopistiselta.

Ajattelin pitkään, että tupakkalait ovat yhden kansanosan syrjimistä. Totta kuitenkin on, että en pystyisi vastustamaan kiusausta, jos joutuisin istumaan töissä tupakoitsijan vieressä.

Mitä hankalampaa ja kalliimpaa tupakoinnista tehdään, sitä helpompaa siitä on pysyä erossa. Poissa silmistä, poissa mielestä.