Uutiset

Nyt tarvitaan erityisen vahvaa EU:ta

Hämeenlinna 15.6.2004

Nopea vilkaisu uuden europarlamentin puoluekarttaan kertoo, ettei vaaleissa mikään olisi ratkaisevasti muuttunut. Konservatiivit säilyttävät asemansa EU:n suurimpana ja sosiaalidemokraatit toiseksi suurimpana ryhmänä. Kahden valtaryhmittymän osuus parlamenttipaikoista nousee noin 65 prosenttiin. Koska konservatiivit ja sosiaalidemokraatit ovat parlamentissa kuitenkin vastavoimia, pientenkin ryhmien merkitys kasvaa jo komission puheenjohtajan valinnassa.

Tosiasiassa on ennenaikaista edes piirtää 732-paikkaisen parlamentin värikarttaa. On laskettavissa, että ehkä hyvinkin monet pienet ryhmittymät siirtyvät suurten puolueitten siipien suojiin. Asiantuntijoiden arvioiden mukaan ainakin EU-parlamentin kolmanneksi suurin ryhmä, liberaalit, olisi saamassa vahvistuksia pienryhmistä.

Eurovaalien tulos ei ole mullistus, mutta siinä on huolestuttavia piirteitä eurooppalaisen yhteistyön alamäestä. Ei ole lainkaan selvää, että edes konservatiivien ja demareiden ryhmät pysyvät koossa. Mikäli poliittinen peli kovasti kiihtyy, pienten parlamenttiryhmien merkitys saattaa kasvaa kohtuuttoman suureksi. Tämä olisi hyvä pitää mielessä: EU:ta koskevissa ratkaisuissa tulisi kunnioittaa pelin sijasta äänestäjien tahtoa.

EU:n edessä on sen historian tärkein ajanjakso. Unionin laajeneminen koettelee, ja erityisesti tästä syystä yhteisöltä vaaditaan poikkeuksellista taitoa välttää virheitä, joilla saattaa olla hyvin kauaskantoisia seurauksia. Tilannetta ei helpota yhtään se, että uusissa EU-maissa eurooppalaiseen yhteistyöhön kohdistuu armottoman kovia paineita. EU:n kyky ratkaista jäsenmaittensa yhteiskunnallisia ongelmia on sittenkin rajallinen. Esimerkiksi puolalaiset joutuvat lähinnä itse etsimään keinot maan kolmen miljoonan työttömän työllistämiseksi.

Suuri maa, suuri vastuu, tämä laki pätee myös EU:ssa. Yhteisön kehityksen avaimet ovat paitsi parlamentilla myös johtavilla EU-mailla, Saksalla, Englannilla ja Ranskalla. Niiden rooli saattaa kuitenkin heikentyä, koska kaikissa kolmessa johtavassa EU-maassa vaaleilla oli vaarallisen selvä sisäpoliittinen leima. Oppositio hyökkäsi menestyksellisesti hallitusvoimia vastaan. Onko EU-parlamentista tulossa entistä selvemmin osa eri valtioiden sisäpoliittista taistelutannerta? Jos näin käy, EU ei voi olla vahva eurooppalainen yhteistyöjärjestö.

Erityisen tyrmistyttävä on Ruotsin, pitkien perinteiden kansanvallan, EU-vaalien tulos. Vasta perustettu ”Kesäkuun lista” nappasi kolme länsinaapurimme 19 parlamenttipaikasta. EU-kriittisen puolueen tarkoitus ei ole EU:n rakentaminen, vaan eurooppalaisuuden vastustaminen. Käsijarru jatkuvasti päällä EU:ta ei tietenkään voi kehittää. EU-vastaisuus on todellinen ja kasvava ongelma koko Euroopassa.

EU-komission johtoon tarvitaan kokenutta poliitikkoa. Suomesta EU:n johtaviin tehtäviin sopivat erinomaisesti muun muassa Paavo Lipponen (sd.) ja Sauli Niinistö (kok.).

Käsijarru jatkuvasti päällä EU:ta ei tietenkään voi kehittää.

Päivän lehti

31.3.2020