Uutiset

Nyt tulee pyyhkeitä

Mitä ihmettä voi tehdä vuosikausia vaatehuoneen nurkassa pölyttyneille rikkinäisille lakanoille tai jostain syystä kutistuneille puuvillapaidoille?

Niitä ei ole pakko heittää roskalaatikkoon. Ne pitäisi panna kiertoon.

-Valitettavasti suuri osa rikkinäisistä tekstiileistä menee kaatopaikan penkkaan tai poltetaan lämpöenergiaksi. Materiaali hukkuu kierrosta, Helena Hinkkala summaa.

Hinkkala teki Hämeen ammattikorkeakoulun Vetovoimaa logistiikalla Forssan seudulle -hankkeelle esiselvityksen tekstiilikierrätyksestä.

Uusien yritysten ideointia

Tällä hetkellä 90 miljoonaa kiloa tekstiilijätettä ajautuu kaatopaikoille joka vuosi. Se tarkoittaa noin 17 kiloa tekstiilijätettä jokaista suomalaista kohden.

Biohajoavan yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoittamisen kieltävä laki astuu voimaan todennäköisesti vuonna 2016. Hinkkalan mukaan laki tarkoittaa käytännössä sitä, ettei sekalaista yhdyskuntajätettä voi enää sijoittaa kaatopaikoille.

-Nyt pitäisi keskustella, ohjataanko kaikki poistotekstiilit energiaksi vai voitaisiinko kehitellä esimerkiksi uusia yrityksiä, jotka kierrättäisivät tekstiilejä.

Hinkkalan mukaan toteutuva lakimuutos on hyvin ratkaiseva vedenjakaja siinä, miten poistotekstiilit ja kuituhyödyntäminen Suomessa tulevaisuudessa nähdään.

Hän harmittelee, että jätealan ihmiset miettivät asiaa usein vain energian tuottamisen kautta.

Kanta-Hämeessä tekstiilit poltetaan

Kiertokapulan ympäristöinsinööri Jenni Ala-Lipasti on toista mieltä.

-Totta kai parasta olisi, jos kaikki mahdolliset tekstiilit kierrätettäisiin materiaalina.

Kiertokapulan alueen kaatopaikoille ei kuitenkaan päädy tekstiilejä.

-Jos asiakas laittaa vaatetta roskikseen Kiertokapulan alueella, se päätyy polttoon Ekokemin jätevoimalaan. Ehjät ja puhtaat vaatteet ja muut tekstiilit kannattaa viedä UFF:n keräyspisteisiin ja käyttökelvottomat tekstiilit niiden keräyksiin, joita muun muassa Hämeen Sininauha ja Martat ovat satunnaisesti järjestäneet.

Jätten polttaminen laiskistaa

Koko Suomen alueella kaatopaikalle päätyy 46 prosenttia jätteistä. Ala-Lipastin mukaan polttamisen avulla Kiertokapulan alueella on päästy 18 prosenttiin.

-Jätettä ei vain polteta, vaan sen sisältämästä energiasta saadaan lämpöä ja sähköä.

Ala-Lipastin mukaan poltosta ei synny merkittäviä päästöjä. Ekokemin polttolaitos on suunniteltu vaativan jätteen poltolle.

-Polton huonoin puoli on ehkä se, että se saa ihmiset ajattelemaan, ettei lajittelua enää tarvitse tehdä, kun jäte ei päädy kaatopaikalle.

Huonokuntoisetkin tekstiilit kiertoon

Helena Hinkkalan selvityksen mukaan suurimmat tekstiilien kerääjät ovat SPR, UFF, Pelastusarmeija ja Fida.

-Hyväkuntoisen tekstiilin voi antaa tuttavalle tai sen voi myydä tai kierrättää kirpputorilla. Huonolaatuisen ja rikkinäisen tekstiilin hyödyntämisessä on ongelmia.

Turenkilainen Dafecor on Suomessa ainoa puhtaasti liiketaloudellisin perustein toimiva poistotekstiiliyritys. Kierrätystekstiilistä valmistetaan uusiotuotteita muun muassa teollisuudelle ja kotitalouksien tarpeisiin.

Hinkkala sanoo, että kansalaisille pitäisi luoda valtakunnallinen mahdollisuus kierrättää myös huonolaatuisia tekstiilejä.

-Meillä kaikilla on velvollisuus miettiä vastuullisesti käyttämämme materiaalin jatkovaiheita. (HäSa)

Päivän lehti

23.1.2020