Kolumnit Uutiset

Odottavalla ei ole oikeutta juoda

Kyllä turhauttaa! Jälleen kerran päihdeäitien tahdonvastaisesta hoidosta päättäminen siirretään jonnekin epämääräiseen tulevaisuuteen.

Tästä asiasta on puhuttu ainakin koko toimittajanurani ajan. Ja aina kun puhutaan, muistan tietyn juttukeikan aivan urani alkuajoilta.

Synnytyslääkäri Erja Halmesmäki vieraili Hämeenlinnassa luennoimassa varmaankin joskus 1980-luvun puolivälin tienoilla eli lähemmäs kolmekymmentä vuotta sitten.

Halmesmäki puhui alkoholin vaurioittamista lapsista. Siitä, kuinka lapsi voi saada elinikäiset vammat vain sen takia, että hänen äitinsä juo raskausaikana. Hän myös näytti tällaisten lasten kuvia.

Jo tuolloin Halmesmäki puhui sen puolesta, että raskaana olevat päihteidenkäyttäjät pitäisi saada pakkohoitoon, mikäli he eivät ymmärrä muuten olla juomatta raskausaikana.

Alkoholin vaurioittamia lapsia syntyy joka vuosi noin 600, muutama vuosi sitten puhuttiin jopa tuhannesta. Monen kehitysvamma on onneksi lievä, mutta silti on enemmän kuin epäreilua, että joidenkin lasten kehittymisen mahdollisuuksilta otetaan pohja pois jo ennen syntymää.

Erja Halmesmäki onkin lehtihaastatteluissa korostanut, että äidin ja sikiön oikeudet ovat ristiriidassa keskenään. Äidin oikeus juoda on suurempi kuin sikiön oikeus syntyä terveenä.

Ja tässä ei puhuta mistään alkoholin suurkuluttajista. Ei, vaan ihan tavallisista naisista, jotka ovat tottuneet juomaan päivittäin kaksi pulloa olutta tai pari lasillista viiniä.

Ongelma on, että kohtuukäyttökin on liikaa raskausaikana. Erja Halmesmäki sanoo, että sikiö saa vaurioita paristakin päivittäisestä äidin nauttimasta oluesta.

Kaiken lisäksi päihdeäidin lapsi voi syntyä ulkonaisesti aivan terveenoloisena. Ongelmat tulevat usein esiin vasta myöhemmin. Lapsen on muita vaikeampi oppia lukemaan, laskemaan ja hahmottamaan asioita. Hänestä tulee niin sanottu erityislapsi.

Tiedän, että tässä asiassa on sudenkuoppia. Yksi on tämä erityislapsikysymys. Se, että katson, ettei lasta pidä ehdoin tahdoin vahingoittaa alkoholin takia, ei tarkoita, ettenkö arvostaisi erityislapsia – ihan siitä riippumatta, mistä heidän kehitysongelmansa johtuvat. 

Toinen sudenkuoppa on aborttioikeus ja siihen liittyvät sikiön oikeudet. Sitä keskustelua ei pidä sekoittaa pakkohoitoasiaan. Jos sekoitetaan, olemme sellaisessa suossa, ettei pakkohoitolakia saada koskaan aikaan.

Kannatan tietenkin tasa-arvoa ja naisten vapautta päättää elämästään, mutta alkoholin käyttö raskausaikana on poikkeus tähän itsemääräämisoikeuteen. Ja vaikka pakkohoito ei yleensä anna pysyvää ratkaisua päihdeongelmiin, sen avulla voidaan auttaa lasta saamaan parempi elämä.

Sen jälkeen, kun lapsi on jo syntynyt, ei ole enää niin vaarallista, vaikka äiti ottaisikin ne kaksi viinilasillista päivässä. Eihän se suotavaakaan ole, mutta lapsen kehitystä ne lasilliset eivät pilaa.

Päivän lehti

3.6.2020