Uutiset

Oikeassa kaupungissa on tiiviisti kerrostaloja

Vanhoilla kotikulmillani on yksi lempimaisemistani. Kun katsoo aurinkoisena päivänä Kuusitien kulmauksesta pitkin Mannerheimintietä kohti etelää, stadionin funkkistorni kohoaa kerrostalokujanteen päässä valkoisena vasten sinitaivasta.

Se on hieno 50-lukulainen kaupunkimaisema, varsinkin nyt, kun kerrostaloissa on tehty julkisivuremontit.

Mannerheimintieltä löytyy toinenkin hieno maisema. Tilkan entisen sotilassairaalan ympärille on rakennettu joukko moderneja kerrostaloja, mutta niiden väliin on jätetty kuilu, jotta Tilkka näkyy Mannerheimintien kulkijoille. Uudet kerrostalot tekevät ikään kuin kunniaa Tilkan funkkisarkkitehtuurille.

Helsingin keskikaupunki on tiiviisti rakennettua oikeata kaupunkirakennetta. Talojen sisäpihoilta löytyy kuitenkin myös pieniä vihertilkkuja. Esimerkiksi Taka-Töölössä vieressä on Keskuspuisto. Kaupunki on viihtyisä, vaikka on kerrostaloja täynnä.

Aina kun Hämeenlinnassa ryhdytään suunnittelemaan uutta asuntorakentamista, ryhdytään vinkumaan, että sinne tulee liian paljon liian korkeita taloja ja liian vähän puistoja. Näin käy vaikka rakentamista suunniteltaisiin ihan keskustan tuntumassa.

Esimerkiksi Sairionrannan kaavaa kevennettiin ja kerrostaloista tehtiin ns. kaupunkivilloja tällaisen parkumisen seurauksena.

Mitkä asunnot Sairionrannasta ovat sitten käyneet kaupaksi kuin kuumille kiville? Kerrostaloasunnot. Kaupunkivilloja on syntynyt paljon hitaampaan tahtiin. Hintakin varmaan vaikuttaa asiaan.

Tosin sama ääni on kellossa Helsingissäkin. Esimerkiksi Keski- Pasilan urbaaniin ympäristöön suunnitellut pilvenpiirtäjät ovat aiheuttaneet mielipidekirjoitusten vyöryn. Silti Lauttasaareen, Vuosaareen ja Espoon Kivenlahteen rakennetut tornitalot ja varsinkin niiden ylimmät kerrokset ovat olleet erittäin haluttuja asuinpaikkoja.

Tornitaloa ei haluta naapuriin, mutta sinne mielitään asumaan.

Hämeenlinnassa harmitellaan Keinusaareen syntynyttä kerrostaloaluetta, koska se ei ole riittävän puistomainen. Kuitenkin talojen lomassa on pieniä puistokkeita. Se on hyvä esimerkki nykypäivän kaupunkiarkkitehtuurista. Kaupungin pitää olla kaupungin näköinen. Monet arvostavat sitä, että palvelut ovat lähellä ja ovat valmiita maksamaan siitä.

Hämeenlinnassa riittää viihtyisiä ja vaihtelevia pientaloalueita lähellä kaupungin keskustaakin. Myllymäki ja Asemantausta ovat hienoja esimerkkejä eri vuosikymmenten arkkitehtuurista.

Harvoilanmäkeen tavoiteltiin modernia arkkitehtuuria. Esimerkiksi NCC:n kytketyt vaaleat pientalot hivelevät funkkiksen ystävän silmää. Potentiaaliset asukkaat ovat kuitenkin äänestäneet jaloillaan ja rakentavat nyt Siirin alueelle, jossa rakennusmääräykset eivät ole niin tiukat.

Sinne saa tehdä perinteisiä puutaloja, joilla on edelleen paljon ystäviä. Hyvä niin, sillä kaupunkiin tarvitaan monipuolista arkkitehtuuria.