Uutiset

Oikeudenkäynnissä avustaminen luvanvaraiseksi

Vuoden 2013 alusta lähtien oikeudenkäynnissä avustajana toimivalla täytyy olla tehtävään lupa. Tarkoituksena on ulottaa nykyisin vain asianajajaliiton jäseniä koskevat ammattieettiset säännöt koskemaan kaikkia oikeusavustajia. Nykyisellään avustajana voi toimia vaikkapa lähisukulainen. Lupavaatimus koskee myös hallinto-oikeuksissa käsiteltäviä lastensuojeluasioita.

Asiaa koskeva lakiesitys käsitellään eduskunnassa lähiviikkoina. Lakivaliokunta puoltaa lupapakon määräämistä, joten käsittelyä eduskunnan suuressa salissa pidetään enää muodollisuutena. Vuosi 2012 on siirtymäaikaa, jonka kuluessa toimitaan nykyisillä pelisäännöillä.


Koulutus ja kokemus luvan edellytyksinä

Oikeudenkäyntiavustajilta edellytetään vuodesta 2013 alkaen oikeustieteellisen tutkinnon lisäksi asianajajatutkintoa tai vähintään yhden vuoden käytännön työkokemusta. Tuomioistuinharjoittelu tai syyttäjänä toimiminen ovat aina tällaista työkokemusta antavia tehtäviä.

Lupaa ei tarvittaisi esimerkiksi työnantajaansa edustava tai työmarkkinajärjestön lakimies.

Luvan myöntää riippumaton oikeudenkäyntiavustajalautakunta. Luvan saaneiden asiamiesten ja avustajien on noudatettava samankaltaisia ammattieettisiä sääntöjä kuin asianajajat ja julkiset oikeusavustajat. Toimintaa valvovat oikeuskansleri, Asianajajaliiton valvontalautakunta ja oikeudenkäyntiavustajalautakunta.

Valvonta perustuu tehtyihin kanteluihin, mutta myös tuomioistuimet voivat tehdä ilmoituksen avustajan sopimattomasta toiminnasta.

Rangaistuksena rikkomuksista ovat huomautus, varoitus, enintään 15 000 euron sakkomaksu tai luvan peruuttaminen. Asianajajaliitosta erotettu tai avustajalupansa menettänyt voi saada uuden toimiluvan aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua.

Nykyisellään asianajajaliitosta erotettu voi jatkaa työtään, kunhan ei käytä asianajajan titteliä. Muille avustajille ei koidu mitään seuraamuksia.


Oikeus puuttuu harvoin avustajien toimintaan

Oikeusministeriön mukaan lupalain valmistelun taustalla on tuomioistuinlaitoksen kehittämiskomitean mietintö vuodelta 2003. Vuosina 2004-2009 asianajajaliiton jäsenistä tehtiin vuosittain noin 400 kantelua, joista kolmannes johti johonkin seuraamukseen. Liitossa on noin 1800 jäsentä. Muiden avustajina työkseen toimivien lukumäärästä ministeriöllä ei ole tietoa.

Kanta-Hämeen käräjäoikeuden laamanni Juhani Hirvonen sanoo, ettei muista virkauraltaan yhtään tapausta, jossa asianajaja olisi käyttäytynyt oikeudessa sopimattomasti.

Esimerkkitapaus tilanteesta, jossa oikeus on joutunut puuttumaan oikeudenkäyntiavustajan toimintaan, on korkeimman oikeuden antama sakkotuomio loukkaavasta ja epäkunnioittavasta kirjoitustavasta valituskirjelmässä.

Suomen asianajajaliiton pääsihteeri Markku Ylönen kertoo, että kantelijat ovat yleensä tavallisia ihmisiä, jotka ovat tyytymättömiä oman tai vastapuolen asianajajan toimintaan.

-Omasta asianajajasta kannellaan yleensä siksi, että katsotaan tämän viivytelleen asian hoidossa tai jättäneen vastaamatta kyselyihin. Vastapuolen asianajajasta kannellaan enimmäkseen siksi, että koetaan tämän vääristelleen asioita. Asianajajalle riskialtteimpia tehtäviä ovat kuolinpesien ja avioerojen omaisuudenjako. (HäSa)