Uutiset

Oikeustieteellisen alan valintakokeen tuloksissa tapahtui laskuvirhe, ja yhtäkkiä opintonsa aloittaa kymmeniä luultua enemmän – näin yliopistot selviävät lisäpaikkojen järjestämisestä

Helsingin, Turun, Itä-Suomen ja Lapin yliopistot lisäävät syksyn aloituspaikkojaan. Lisäys voi tuoda tarvetta lisäresurssoinnille, eikä lisärahoituksesta ole vielä selvyyttä. Yliopistot pitävät kuitenkin oikeudenmukaisena ratkaisuna sitä, ettei virheellinen pisteytys vie opiskelupaikkaa sellaisen saaneilta.
Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan lisätään näillä näkymin noin kaksikymmentä aloituspaikka Kuva: Joel Maisalmi
Helsingin yliopiston oikeustieteelliseen tiedekuntaan lisätään näillä näkymin noin kaksikymmentä aloituspaikka Kuva: Joel Maisalmi

Yliopistoilla on takana kaiken uusiksi laittanut koronakevät, ja nyt opetuksen järjestämistä mietitään jälleen pika-aikataululla. Helsingin, Turun, Itä-Suomen ja Lapin yliopistot joutuvat avaamaan lisäpaikkoja oikeustieteiden opiskelijoille oikeustieteellisen alan yhteisvalinnan valintakokeen pisteiden laskuvirheen vuoksi.

Yliopistot pitävät oikeudenmukaisena ratkaisuna sitä, ettei virheellinen pisteytys vie opiskelupaikkaa niiltä, joille se on jo annettu.

– Totta kai yliopisto kantaa vastuun tällaisessa tilanteessa, Itä-Suomen yliopiston akateeminen rehtori Tapio Määttä sanoo.

Rahoituksesta ei vielä selvyyttä

Lisäpaikkoja tulee muutamia kymmeniä. Helsingin yliopistoon niitä tulee noin kaksikymmentä, Itä-Suomen yliopistoon noin kymmenen ja Turkuun noin viisitoista. Tarkka määrä selviää, kun valintakokeen pisteytyksen uudelleenlaskenta valmistuu ensi viikolla arviolta keskiviikkona.

Mahdollisen lisärahoituksen saaminen on vielä epäselvää, yliopistoista kerrotaan. Yliopistot saavat osan rahoituksestaan, 6000 euroa opiskelijaa kohden vuodessa, valmistuneista tutkinnoista.

– Yliopisto tulee saamaan rahoituksen näistä valmistuneista aikanaan, sillä tavalla tässä ei mitään ilmaista työtä tehdä, Määttä sanoo.

– Oikeustiede on yliopistojen rahoituksen kannalta hyvä ala, sillä valmistumisprosentti on yliopistosta riippumatta korkea.

Vaikka lisäpaikkojen rahoittaminen ei näytä olevan yliopistoille suuri kriisin paikka, Helsingin yliopiston vs. rehtori Sari Lindblom pohtii, että jonkinlaista rahoitusta olisi hyvä saada myös etupainotteisesti.

– Kyse on Helsingin yliopistossa aika suuresta lisäyksestä. Mikäli rahoitus saadaan vasta valmistuneista, joudumme pohtimaan opetuksen ja tilojen järjestämistä. Resursseja tarvitaan esimerkiksi suoritusten arviointiin ja opinnäytetöiden ohjaukseen.

Myös Lapin yliopiston oikeustieteiden tiedekunnan dekaani Soili Nystén Haaralan mukaan opetuskapasiteetin ja tilojen riittävyyttä on tarkasteltava.

– Tosin koronaepidemian vuoksi massaluennot pidetään syksyllä joka tapauksessa etänä.

Turun yliopiston vararehtori Piia Björnin mukaan tilanne ei ole lähelläkään katastrofia.

– Mahdollista lisäystarvetta tulee yleensä siinä vaiheessa, kun opiskelijat tekevät opinnäytteitä. Tuolloin voi olla tarvetta lisäryhmille tai opetuskapasiteetin nostamiselle.

Aloituspaikkoja alettu lisätä jo aiemmin

Määttä huomauttaa, että yliopistot ovat aloittaneet opiskelupaikkojen lisäyksen jo aiemmin. Kesäkuun lisätalousarviossa aloituspaikkojen lisäämiseen ohjattiin lisärahoitusta tuolloin meneillään olleessa opiskelijavalinnassa. Lisäksi ensi vuonna voimaan astuu uusi korkeakoulujen rahoitusmalli, joka tähtää aloituspaikkojen lisäämiseen entisestään.

– Itä-Suomen yliopisto on jo palkannut lisää opettajia johtuen juuri siitä, että aloituspaikat lisääntyvät. Tämän vuoden 182 uuteen aloituspaikkaan ja ensi vuoden noin 270 uuteen aloituspaikkaan nähden kymmenisen lisäpaikkaa ei ole paljon.

Myös Björn näkee oikeustieteiden tiedekuntaan nyt lisättävät paikat vähäisinä aloituspaikkojen kokonaismäärään nähden.

– Lisäpaikkojen avaaminen tulee sujumaan hyvin ja opiskelijat tulevat saamaan laadukasta opetusta.

Lakimiesliiton edustaja: Opetuksen tason vastattava työelämän vaatimuksia

Lakimiesliiton työelämäasioiden päällikkö Jaana Meklin ei pysty varmasti arvioimaan, seuraako nyt lisättävistä muutamista kymmenistä aloituspaikoista alan työmarkkinoille ylitarjontaa.

– Verrattuna moneen muuhun alaan työttömyys ei ole kovin korkeaa, vaikkakin se on ollut viime vuoden ajan nousussa. Varsinkin valmistumisen jälkeen kilpailu työpaikoista on kovaa.

– Toki jos opiskelijoiden sisäänottomääriä nostetaan, ylitarjonnan pelko on olemassa.

Meklin huomauttaa, että mikäli aloituspaikkoja nostetaan, opetusresursseja on nostettava sen mukaisesti.

– Opetuksen tulisi olla laadukasta, ei vain massaluentoja. Työelämän vaatimukset ovat nykyään kovat.

Myös Meklin pitää nyt tehtyä tapaa ratkaista virhe valintakokeiden pisteytyksessä oikeana.

– Olisihan se ollut kohtuutonta, että ensin valmistaudutaan pääsykokeeseen, saadaan paikka ja sitten kuullaankin, ettei paikkaa anneta.

Päivän lehti

4.8.2020