Uutiset

Olen ihan hyvä tyyppi, olenhan?

Kun mieli on vaarassa saada ruhjeita, puolustusjoukot kiiruhtavat hätiin. Sotilas Syyttely, Vääpeli Välttely ja Kersantti Kieltäminen kumppaneineen astuvat hetkessä esiin valmiina palvelukseen.

Käytit juuri mielen yhtä puolustuskeinoa, mitätöintiä.

– Psyykkisen tasapainon perusta on siinä, että ihminen pitää itseään kohtuullisen hyvänä tyyppinä, psykologi Johanna Stenberg selittää.

Ikävä olo helpottaa, kun tekeekin toisesta pahiksen. Mitätöinti suojaa omaa haurasta minäkuvaa. Jos toinen on vielä huonompi kuin minä, oma rooli vaikuttaa ainakin hitusen kelvollisemmalta.

Myös useat muut mielen puolustusmekanismit toimivat saman periaatteen mukaan. Suojakeinojen avulla ihminen yrittää poistaa, kiertää tai sulkea mielestään tekijät, jotka uhkaavat eheää käsitystä itsestä ja maailmasta.

Kyse on nopeasta tasapainotusliikkeestä, joka on automaattinen ja useimmiten täysin tiedostamaton.

Parhaimmillaan puolustusmekanismit toimivat kuin nopeasti vaikuttava kipulääke. Jatkuvasti käytettyinä niistä voi kuitenkin olla pikemminkin haittaa.

Kuulostaako tutulta? Joskus on helpompi vain valittaa, kuin koettaa tehdä asioille jotakin.

Valittaminen helpottaa, sillä se auttaa ilmaisemaan tyytymättömyyttä. Jos vielä samalla onnistuu kieltäytymään lähimmäisen tarjoamasta avusta, tyytymättömyys häntäkin kohtaan pääsee ilmoille. En tarvitse apuasi.

Mieli kokee tekevänsä tuplasuojauksen.

Selityksen löytyminen voi lievittää pettymyksen tunnetta.

– Äkkiseltään selitys kuulostaa fiksulta, mutta ei ole kuitenkaan oikeasti pätevä, Stenberg toteaa.

Useimmat puolustusmekanismit vääristävät tiedon käsittelyä jollakin tavalla.

Syytellään muita omista epäonnistumisista, vältellään hankalia tilanteita tai taannutaan lapsen tasolle.

– Tällöin ihminen ei opi kokemuksestaan mitään, eikä voi vaikuttaa siihen, että seuraavalla kerralla onnistuisi paremmin, Johanna Stenberg sanoo.

Stenberg muistuttaa, että lopulta omaan käytökseen on aina helpompi vaikuttaa kuin toisten.

– Tämä ei onnistu, jos aina siirtää vastuun toisille.

Huumori keventää tukalaa tunnelmaa. Jännite purkautuu, kun hankalasta tilanteesta nostetaan esiin jokin huvittava piirre.

Kymmenistä mahdollisista vaihtoehdoista huumori on yksi harmittomimmista puolustusmekanismeista. Mielen puolustusmekanismit voidaan Stenbergin mukaan karkeasti jaotella kypsiin ja epäkypsiin.

Kypsät mekanismit lievittävät ahdistusta tehokkaasti ja pidempään kuin epäkypsät. Kypsistä keinoista ei myöskään ole haittaa itselle tai muille. Puolustusmekanismi on haitallinen silloin, kun se vääristää todellisuutta, haittaa sopeutumista elämän olosuhteisiin tai jopa heikentää mielenterveyttä.

Moni asia vaikuttaa siihen, millainen valikoima kullakin on käytössään.

Muun muassa temperamentilla on merkitystä. Vauhdikas ja elämyshakuinen persoona voi olla altis puolustautumaan harkitsemattoman toiminnan avulla.

Myös lapsuuden olosuhteet, oppiminen ja kulttuuri sekä itse tilanne vaikuttavat siihen, mikä keino kulloinkin otetaan käyttöön.

– Mitä arvottomammaksi ihminen itsensä tuntee, sitä enemmän hän tarvitsee karkeita keinoja pönkittämään itsetuntoaan ja piilottelemaan esiin tulevia säröjä, Stenberg sanoo.

Mekanismit myös kypsyvät iän mukana.

Lapsilla psyykkiset suojautumistavat ovat Stenbergin mukaan lähes järjestään kypsymättömiä. Kaukaa haettujen selitysten tehtävä on jälleen tukea haurasta minäkuvaa: olenhan epäonnistumisesta huolimatta kuitenkin ihan hyvä ihminen?

– Mutta mitä vanhemmaksi ihminen tulee, sitä hassummalta ulkoistavat selittelyt kuulostavat, Stenberg toteaa.

Ennakointi on Stenbergin mukaan hyvin kypsä tapa suhtautua asioihin.

– Siinä ihminen etukäteen eläytyy tuleviin haasteisiin tietäessään, että jokin ahdistusta aiheuttava asia on tulossa. Miltä asia tuntuu? Mikä saattaa muuttua?

Jonkin verran puolustusmekanismejaan voi työstää, vaikkei se niiden automaattisuuden vuoksi helppoa olekaan.

Se kuitenkin hyödyttää, ainakin, jos haluaa kohentaa ihmissuhteitaan.

– Jos aina syytät muita ja kiistät tosiasiat, muut eivät yksinkertaisesti viihdy samassa seurassa, Stenberg toteaa.