Uutiset

”Olen tottunut murtamaan lasikattoja” – Suomen ensimmäinen naiskomissaariehdokas pääsi tentissä melko helpolla, mutta maahanmuutto puhutti

Jutta Urpilainen joutui vastaamaan vajaat kolme tuntia kestäneessä parlamentin tentissä odotetusti maahanmuuttokysymyksiin. Häneltä haluttiin kantaa esimerkiksi siihen, pitäisikö kehitysapua antaa vain maille, jotka sitoutuvat maahanmuuton vähentämiseen. Urpilainen esiintyi vapautuneen oloisesti, mutta kysymykset brexitistä tuskastuttivat.
Jutta Urpilaiselta haluttiin tietää hänen näkemyksistään muun muassa maahanmuuttokysymykseen. Kuva: Benoit BOURGEOIS
Jutta Urpilaiselta haluttiin tietää hänen näkemyksistään muun muassa maahanmuuttokysymykseen. Kuva: Benoit BOURGEOIS

Suomen ehdokkaana EU-komissaariksi oleva Jutta Urpilainen pääsi odotetusti melko helpolla parlamentin valiokunnan tentissä Brysselissä tiistaina. Kehitysasioiden valiokunta tenttasi Urpilaista vajaat kolme tuntia useista aiheista, mutta Urpilaisen asemaa tulevana komissaarina ei ainakaan näkyvästi kyseenalaistettu.

Urpilaiselle esitetyssä EU:n kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavan komissaarin salkussa on vahva Afrikka-painotus. Salkun painoa lisää se, että Afrikan kehityksellä on kytkentä Eurooppaan kohdistuvaan maahanmuuttoon.

Myös parlamentaarikkoja kiinnostivat Urpilaisen näkemykset maahanmuutosta. Häneltä haluttiin useampaan kertaan kantaa muun muassa siihen, voitaisiinko kehitysapua antaa vain maille, jotka sitoutuvat maahanmuuton vähentämiseen. Taustalla ovat vuoden 2015 kokemukset.

– Siirtolaisuutta ei voida lopettaa kehitysavun ehdollisuudella. Unionilla on oltava yksi yhteinen maahanmuuttopolitiikka, jossa kehitysyhteistyö on yksi osa. Se ei kuitenkaan ole ainoa työkalu, Urpilainen määritteli.

Urpilainen muistutti, että EU on jäsenmaineen maailman suurin kehitysavun antaja. Kehitysapua säätelee niin sanottu Cotonoun sopimus, joka sisältää EU:n suhteet 79 maahan. Myös ympäristönäkökulmat pitäisi ottaa EU:n solmimissa sopimuksissa huomioon.

Urpilainen korosti naisten aseman parantamista ja nosti itsensä esimerkiksi.

– Olen Suomen sosiaalidemokraattisen puolueen ensimmäinen naispuheenjohtaja ja Suomen ensimmäinen naiskomissaariehdokas. Olen siis tottunut murtamaan lasikattoja.

Urpilainen esiintyi vapautuneen oloisesti, mutta brexit-kysymykset tuntuivat tuskastuttavan. Ne Urpilainen koetti kiertää toistamalla EU:n enemmistön virallista näkemystä siitä, että lähtö on Britannian oma päätös. Laajempaan spekulointiin mahdollisen eron seurauksista Urpilainen ei lähtenyt.

Urpilaista kuulevassa kehitysasioiden valiokunnassa ei istu suomalaismeppejä. Valiokuntaa johtaa ruotsalainen kristillisdemokraatti Tomas Tobé. Urpilainen vastasi kysymyksiin englanniksi mutta piti loppupuheenvuoronsa suomeksi.

Taustalla olisi ollut merkitystä talouskomissaarina

Urpilaisen asemaa komissaariehdokkaana helpottaa se, että hänen henkilönsä ei ole ristiriidassa tarjolla olevan tehtävän kanssa. Salkku on uusi, joten siihen ei myöskään ole latautunut merkityksiä aiemmilta vuosilta.

Urpilainen olisi joutunut kovempaan tenttiin, jos hänelle olisi tarjolla esimerkiksi talouskomissaarin salkku. Tällöin Urpilaisen henkilö olisi voinut herättää intohimoja, sillä Urpilainen oli valtiovarainministerinä toimiessaan neuvottelemassa kiisteltyä Kreikan tukipakettia.

Talouskomissaarin tehtävä on kuitenkin menossa Italian Paolo Gentilonille, mitä pidetään puheenjohtaja Ursula von der Leyenin hyvittelynä siitä, että italialaiset viiden tähden liikkeen mepit äänestivät hänen puolestaan tiukaksi menneessä puheenjohtajaäänestyksessä.

Tehtävistä kiistellyin on eurooppalaisen elämäntavan salkku, jota on soviteltu Kreikan Margaritis Schinasille. Muun muassa sosiaalidemokraattien ja keskustaliberaalin Uusi Eurooppa-ryhmän mepit ovat vaatineet salkun nimen muuttamista, koska komissaarille kuuluvat myös maahanmuutto ja rajaturvallisuus.

Esitetty nimi viestii arvostelijoiden mukaan sitä, että nimenomaan maahanmuutto uhkaa eurooppalaista elämäntapaa. Schinas voi saada pitää paikkansa, mutta salkun nimi voi vielä muuttua.

Komissaarinimityksiin vaikuttaminen on parlamentille tärkeää, sillä EU:ssa käydään jatkuvaa kamppailua vallan jakautumisesta.

Unkarin ja Romanian ehdokkaat vaihtoon

Urpilaisen salkku on yksi ulkosuhteisiin liittyvistä salkuista, jotka ovat perinteisesti olleet EU:ssa arvostettuja. EU:n ulkoasioiden ja turvallisuuspolitiikan korkeaksi edustajaksi eli ulkoministeriksi on ehdolla Espanjan Josep Borrell, jonka kanssa Urpilaisen odotetaan tekevän yhteistyötä.

Urpilaisella on hyvä mahdollisuus luoda tehtävästä itsensä näköinen, sillä nykyisessä komissiossa ei ole erillistä kansainvälisistä kumppanuuksista vastaavaa komissaaria. Urpilainen on itse kuvaillut tehtäväänsä niin, että hän toimii osana komission suurinta pääosastoa eli ulkosuhteita. Hallinnonalana se on EU:n budjetissa kolmanneksi suurin.

Jos Urpilainen pääsi melko helpolla, osa komissaariehdokkaista ajautui ongelmiin jo ennen kuulemisia. Parlamentin oikeudellinen valiokunta ei hyväksynyt laajentumiskomissaariksi esitetyn Unkarin László Trócsányin ja liikennekomissaariksi ehdolla olevan romanialaisen Rovana Plumbin sidonnaisuusilmoituksia. Valiokunnan mukaan ehdokkaiden henkilökohtaiset intressit olisivat olleet ristiriidassa tehtävän hoitamisen kanssa.

Trócsányin asemaa heikensi myös se, että tämä on toiminut komission kanssa riitoihin ajautuneen Unkarin pääministerin Viktor Orbánin oikeusministerinä. Orbánin haukka olisi ollut myrkkyä komissiolle ja isolle osalle parlamentaarikoista.

Uutistoimisto Reuters kertoi tiistaina, että Unkarin uusi ehdokas on entinen komission virkamies ja EU-suurlähettiläs Oliver Varhelyi. Myös häntä pidetään orbánilaisen linjan edustajana.

Sidonnaisuusselvityksiä on vaadittu myös useilta muilta ehdokkailta. Urpilainen ei ole näiden joukossa.

Kun kuulemiset on pidetty, parlamentti äänestää ehdokkaiden hyväksymisestä yhtenä ryhmänä, joten mahdolliset muutokset on tehtävä ennen sitä. Lopuksi Eurooppa-neuvosto tekee nimityspäätöksen määräenemmistöllä.

Puheenjohtaja von der Leyen on luvannut huomioida parlamentin näkemyksiä lainsäädäntötyössä aiempaa paremmin. Tätä pidetään hyvittelynä siitä, että kärkiehdokasmenettelyn sivuuttamisesta suivaantunut parlamentti hyväksyi von der Leyenin valinnan.

Jos sukupuolijakauma säilyy von der Leyenin alkuperäisen esityksen mukaisena, uudessa komissiossa olisi 13 naista ja 14 miestä. Se olisi historian tasa-arvoisin komissio.

Ursula von der Leyenin esitys komissaareiksi

Puheenjohtaja: Ursula von der Leyen, Saksa

Kansainväliset kumppanuudet: Jutta Urpilainen, Suomi

Oikeus: Didier Reynders, Belgia

Innovaatiot ja nuoret: Mariya Gabriel, Bulgaria

Ulkosuhteiden korkea edustaja Josep Borrell, Espanja

Ilmasto Frans Timmermans, Hollanti

Kauppa: Phil Hogan, Irlanti

Talous: Paolo Gentiloni, Italia

Budjetti ja hallinto: Johannes Hahn, Itävalta

Eurooppalainen elämäntapa: Margaritis Schinas, Kreikka

Demokratia ja väestönkasvu: Dubravka Šuica, Kroatia

Terveys:Stella Kyriakides, Kypros

Talous ja työllisyys: Valdis Dombrovskis , Latvia

Ympäristö ja merialueet Virginijus Sinkevičius, Liettua

Työllisyys: Nicolas Schmit, Luxemburg

Tasa-arvo, Helena Dalli, Malta

Digitaalisuus, Margarethe Vestager, Tanska

Arvot ja avoimuus: Věra Jourová, Tšekki

Aluepolitiikka ja uudistukset: Elisa Ferreira, Portugali

Maatalous: Janusz Wojciechowski, Puola

Sisämarkkinat: Sylvie Goulard, Ranska

Liikenne: ? Romanian ehdokas vaihtuu (oikeudellinen valiokunta hyllytti Rovana Plumbin)

Sisäasiat: Ylva Johansson, Ruotsi

EU-instituutioiden suhteet: Maroš Šefčovič, Slovakia

Kriisien hallinta: Janez Lenarčič, Slovenia

Naapuruus ja laajentuminen: Oliver Varhelyi, Unkari (oikeudellinen valiokunta hyllytti László Trócsányin)

Energia: Kadri Simson, Viro