Uutiset

Oliko Matti Simolan sukua mukana Pälkäneeltä Ruotsiin vietyjen pääkallojen joukossa? – "Johan on kumma, kun tätä ei saada hoidettua"

Pälkäneläinen Matti Simola uskoo, että Pyhän Mikaelin kirkon hautausmaalta 1800-luvulla kaivetut pääkallot palautuvat vielä Ruotsin Karoliinisen instituutista kotiseurakunnan multiin.
Matti Simola osoittaa Pälkäneen rauniokirkon salia, jonka lattian alle haudattujen vainajien jäänteitä ruotsalaiset veivät aikanaan. Joukossa oli todennäköisesti myös Simolan sukua. Kuva: Pekka Rautiainen
Matti Simola osoittaa Pälkäneen rauniokirkon salia, jonka lattian alle haudattujen vainajien jäänteitä ruotsalaiset veivät aikanaan. Joukossa oli todennäköisesti myös Simolan sukua. Kuva: Pekka Rautiainen

Pyhän Mikaelin kirkon hautamaalta kaivettiin pääkalloja vuonna 1873 ruotsalaisen rotututkijan, professori Gustaf Retziuksen johdolla. Ruostin Karoliinisessa instituutin kokoelmissa on noin 40 pälkäneläisen jäänteet.

Tiedossa ei ole, mihin sukuun kuuluvien ihmisten jäänteitä Karoliinisessa instituutissa on.

– On vain arvailuja. Jos joku suku on ollut paikkakunnalla pitkään, todennäköistä on, että heidänkin haudastaan on viety, kirkkoherra Jari Kemppainen päättelee.

Kemppainen pohdiskelee jopa, voisiko sukulaisyhteyksien jäljille päästä nykyaikaisen dna-tutkimuksen keinoin.

– Jos pääkalloista otettaisi dna, sehän saattaisi ”mätsätä”.

Lue myös: Ruotsalaiset avasivat luvatta kymmeniä hautoja ja veivät jäänteet tutkittavaksi – Palaavatko pääkallot?

Pälkäneläisen pitäjänneuvoksen Matti Simolan suku on asunut samoilla sijoilla 1670-luvulta lähtien.

Simola kertoo sukulaismiehestään Matt Simonssonista (Matti Simonpojasta), joka perheineen jäi venäläisten jalkoihin Pohjan sodan Kostianvirran taistelussa lokakuussa 1713 ja joutui pakenemaan metsään.

Hän oli Pälkäneen seurakunnassa kuudennusmies eli merkittävä luottamushenkilö.

– Kun Matti Simonpoika myöhemmin kuoli, hän oli niin arvostettu, että hänet haudattiin kirkon lattian alle. Todennäköisesti Ruotsiin haetut pääkallot kerättiin paljolti lattian alta, josta ne oli helpompi ottaa. Siitä voi olettaa, että näissä pääkalloissa saattaa olla minunkin sukuani, Simola arvioi.

Simolan sukulaisia on haudattu aikanaan muutenkin paljon vanhan kirkon ympäristöön. Hän kertoo, että kun kuuli ensimmäisen kerran pääkallojen viemisestä luvatta tutkimuskäyttöön, mieleen tuli hautarauhan rikkominen.

– Tuntuu suorastaan hämmästyttävältä, että tällainen on tapahtunut. Kun miettii, kuinka kovaa elämää ihmiset ovat täällä eläneet, he eivät he ole saaneet viimeisessä hautapaikassaankaan olla rauhassa, Simola ihmettelee.

Hän uskoo, että pääkallot palaavat Ruotsista vielä kotiseurakunnan multiin, kun asian eteen on tehty töitä jo yli vuoden päivät. Simolan arvion mukaan se tapahtuu lähiaikoina tai ainakin lähivuosina.

– Johan on kumma, kun tällaista ei saada hoidettua.

Menot