Uutiset

Olympiaperinnettä vaalimassa

Hannu Lähteenmäki voi onnitella hämeenlinnalaisesta kulttuuriteosta.

Tarmon suunnistusjaoston puuhamies on löytänyt ja merkannut Ahvenistolle reitin, jolla juostiin vuoden 1952 olympialaisten maastojuoksu.

Keskiviikkona tarmolainen suunnistus ja Hämeenlinnan Hitaat järjestivät tällä reitillä olympiaperinnejuoksun, josta on tarkoitus tehdä perinne. Suurta ruuhkaa ei reitillä vielä ollut, mutta kiinnostusta asia on Lähteenmäen mukaan herättänyt ”ympäri Suomen”.

Idea syntyi vuonna 2002

Olympialaisten maastojuoksuradan merkitsemisen idea välähti Lähteenmäen nupissa vuonna 2002 – 50 vuotta Suomen olympialaisten jälkeen. Sitä merkkipaalua juhlittiin myös Ahvenistolla.

– Hittolainen, tämän paikan hyväksi ei ole tehty mitään. Näin mietin siinä juhlatilaisuudessa. Kuvittelin, että maastojuoksureitin löytäminen on helppo homma. No, 12 vuotta siihen meni, Lähteenmäki hymyilee.

Hän keskusteli reitistä aikalaisten kanssa.

– Oli ihmisiä, jotka muistivat vielä jotain reitistä – esimerkiksi varusmiehiä, jotka olivat maastojuoksurataa tekemässä. Äkkäsin myös, että yhä elää myös kilpailun osanottajia.

Lähteenmäki ottikin yhteyttä Suomen 5-ottelun joukkueeseen kuuluneisiin Lauri Vilkkoon, Olavi Mannoseen ja jo edesmenneeseen Olavi Rokkaan.

Noin neljän kilometrin maastorata noudattelee suurin piirtein olympiakisan rataa.

– Yksyhteen se ei kuitenkaan mene, Lähteenmäki myöntää.

Hän vakuuttaa, että rata on haastava.

– Tämä on oikeata maastojuoksua. Korkeuseroa on 40 metriä ja kapeita metsäpolkuja juostaan. Tosi rankka rata on.

Perinnettä ei vaalittu keskiviikkona kilpaillen vaan kuntoillen, vaikka suunnistuksesta tuttu emit antoi osanottajille loppuajan. Sillä pystyi vaikkapa vertailemaan omaa aikaansa vuoden 1952 olympiakilpailun aikoihin. Olympialaisten ottelun maastojuoksun voittajan MacArthurin aika oli 14.30.

Lammilainen Jussi Pakari ehti maaliin ensimmäisten joukossa.

– Vähän alle 19 minuuttiin meni. Aika hyviä mäki siellä oli. Ei ollut helppo rata. Ei radan kiertämisessä kuitenkaan mitään ongelmia ole, Parikka tuumaa.

Hänen mielestään reitin kiertäminen oli kuin suunnistusta – ja kartta kädessä Parikka radan kiersi.

– Ideana tällainen juoksu on hyvä. Toki perinteenkin vuoksi, hän sanoo.

Muutakin kuin uintia

Vuoden 1952 olympialaisten 5-ottelun uimapaikka saneerattiin viimeisen päälle. Maauimala otettiin kesällä juhlavasti kaiken kansan käyttöön. Lähteenmäki muistuttaa, että olympialaisten 5-ottelussa Hämeenlinnassa oli neljä muutakin lajia.

– Ne ovat jääneet Ahvenistolla unholaan uimalan rinnalla. Toivon, että hevoset, ammunnan maalitaulut ja miekkailukin olisivat jotenkin täällä esillä, kun kuitenkin puhutaan olympiapuistosta, Lähteenmäki miettii. (HäSa)

Asiasanat