Uutiset

Omakotitalo ei ole ikuinen

Suomessa on lähes 1,1 miljoonaa omakotitaloa, joiden kunnossapito ja korjaussuunnitelmat ovat asukkaiden harteilla.

Pohjoismaiden suurimman kiinteistöalan kuntotarkastusyhtiön Raksystems Antimexin mukaan ilman ammattimaista huolenpitoa olevien pientalojen korjausvelka kasvaa jatkuvasti. Useimmat omakotiasujat tietävät, ainakin periaatteessa, että talon kunnossa pysyminen vaatii jatkuvaa huolenpitoa ja tarkkailua. Moni kuitenkin asuu kotonaan kuin talo olisi ikuinen.

VTT:n laskelmien mukaan omakotitalojen ylläpitokustannuksissa säästettäisiin jopa kolmannes, mikäli kiinteistön remontteja tehtäisiin ennakoivasti ja nykyistä suunnitellummin.

Usein ongelmat paljastuvat vasta myyntitilanteessa, sanoo kuntotarkastaja Timo Niskanen.

-Talojen omistajilta puuttuu usein tietoa siitä, millaiset rakenteet talossa ovat, ja miten rakenteiden kuntoa voidaan pitää yllä.

Niskanen tekee noin 150 asuntokauppaan liittyvää kuntotarkastusta vuodessa, pääosin Hämeenlinnan seudulla.


Tapetointi ei aina riitä

Käytännössä moni talonomistaja tyytyy maalaamaan seiniä ja tapetoimaan vielä silloinkin, kun talotekniikka on peruskorjauksen tai uusimisen tarpeessa.

-Ihmiset tuppaavat remontoimaan liian kevyesti. Tehdään kylpyhuoneeseen, keittiöön tai saunaan pintaremonttia, vaikka esimerkiksi vesijohtojen elinkaari on tiensä päässä, Japira-Rakennuspalvelu oy:n toimitusjohtaja Jarkko Hyvärinen sanoo.

Hyvärisen mukaan 30-40 vuotta sitten rakennettuja omakotitaloja tulee remonttikohteiksi vähemmän kuin tuolloin rakennettujen talojen määrä edellyttäisi.

-Laiminlyömällä huoltotoimenpiteet silloin kun ne kuuluu tehdä, kiinteistölle aiheutuu korjausvelkaa.

Japira-Rakennuspalvelu remontoi vuosittain Hämeenlinnan seudulla kymmeniä omakotitaloja, joiden puurakenteisiin on syntynyt kosteusvaurioita.


Riskirakenteista on syytä olla selvillä

Suomessa kuntotarkastuksia tehdään vuosittain 7 000 – 11 000 omakotitaloon, mikä on alle prosentti koko omakotitalokannasta. Lähes kaikki kuntotarkastukset tehdään kaupanteon yhteydessä.

Timo Niskasen mukaan talon rakenteiden kuntoa olisi syytä tarkkailla, vaikka ei olisikaan myyntiaikeissa.

-Autotkin katsastetaan ja käytetään huollossa säännöllisesti, Niskanen vertaa.

Esimerkiksi 1970-luvulla ja 80-luvun alkupuoliskolla valmistuneissa taloissa on tyypillisesti riskirakenteita, jotka saattavat aiheuttaa vakavia ongelmia.

-Tuolloin rakennetuissa taloissa riskejä on selkeästi enemmän, kuin muiden aikakausien taloissa. Omistajalle tulee usein myyntitilanteessa yllätyksenä, että ”ikuisen seinärakenteen” piilosokkeli onkin kosteudesta vaurioitunut. Alapohjassa ei ole kosteuskatkaisuja, on puuta ja betonia tai purua ja villaa vastakkain, jolloin maaperän kosteus voi nousta rakenteisiin, Niskanen kertoo.

Muita 70-luvun rakennuskannan ongelmia ovat riittämätön ilmanvaihto ja tasakaton tiiveysongelmat. Niskasen mukaan omistajan huolellisuus ja aloitteellisuus mahdollistaisi rakenteellisten vikojen korjaamisen ajoissa.

Esimerkiksi tunkkainen sisäilma tai hajut saattavat olla merkki korjaustarpeesta.

-Omakotiasukkaan pitää olla hereillä. Täytyy kuunnella ääniä mitä talosta lähtee, nuuhkia ja tarkastaa mikäli havaitsee jotain poikkeavaa.

Omakotiasukkaan kannattaisi myös tehdä taloyhtiöistä tuttu, viidestä kymmeneen vuoden päähän ulottuva pitkän tähtäimen korjaus- ja remonttisuunnitelma, Niskanen ehdottaa.


Remonteille ei anneta tarpeeksi arvoa

Rakennusalan ammattilaisten mukaan omakotitaloissa tehdyille remonteille ei anneta tarpeeksi arvoa.

-Ihmiset eivät oikein ymmärrä, kuinka paljon kiinteistön remontointi kunnolla maksaa, sanoo Jarkko Hyvärinen.

Hintapyynnöt on tasapäistetty alueen ja kiinteistön asuinneliöiden mukaan.

-Hinnoittelussa pitäisi paremmin ottaa huomioon, onko talossa korjausvelkaa, Timo Niskanen sanoo.

Esimerkiksi tasakattoisen talon huopakaton uusimistarve on noin 15 vuoden välein. Remontti maksaa noin 10 000 euroa.

-Tehdyn remontin pitäisi näkyä talon myyntihinnassa. (HäSa)