Uutiset

Omassa kaivossa on vielä vettä

Päivi ja Marko Helén rakensivat omakotitalon Tawastinkujalle kuutisen vuotta sitten.

-Kysyimme silloin muilta tien varrella asuvilta, onko heillä innostusta liittyä kaupungin vesijohtoverkostoon, mutta halukkaita ei ollut, Päivi Helén kertoo.

Hän arvelee, että kenelläkään ei ollut varaa, eikä siihen taida kaikilla olla varaa vieläkään.

-Onhan se iso investointi. Mekin olemme tehneet vähän aikaa sitten oman kaivon ja jätevesille oman systeemin. Ei tästä kannata heti vaihtaa kaupungin verkostoon.

Helénien rengaskaivosta on riittänyt puhdasta vettä ainakin toistaiseksi. Joiltakin kujan varrella asuvilta on vesi kuivina kausina loppunut.

-Tien alkupäässä jouduttiin tekemään porakaivoja ja joillakin vedessä on ollut värivirheitä.

Liittyminen säästäisi ympäristöä

Ely-keskuksen tilastojen mukaan parikymmentä prosenttia Hämeenlinnan ja Hattulan alueen asukkaista ei kuulu vesi- ja jätevesiverkostoon. Ydinkeskustan alueella verkostoon kuuluminen on kattavampaa. Kanta-Hämeenlinnan alueella vain pari prosenttia ei ole liittynyt verkkoon.

Jätevesiverkostoon kuulumattomia on kolmisen prosenttia Kanta-Hämeen alueen kiinteistöistä.

Esimerkiksi Katumajärven rannalla on kiinteistöjä, jotka eivät ole liittyneet verkostoon, vaikka siellä sellainen jo on. HS-veden suunnittelupäällikkö Jarno Laine toteaa, että liittyminen olisi ympäristön kannalta järkevää.

-Järven tila voisi olla parempi, jos kiinteistöjen vedet menisivät verkkoon.

Laine ymmärtää myös syyt oman kaivon ja jätevesijärjestelmän käyttöön. Verkostoon liittyminen on kallista, varsinkin, jos alueella ei ole valmista verkkoa.

-Laajennus tehdään osittain vedenkäyttäjän rahalla.

Mitä enemmän liittyjiä sitä edullisempaa

HS-vesi sekä Hämeenlinnan kaupunki ja Hattulan kunta ovat parhaillaan päivittämässä vesihuollon kehittämissuunnitelmaa. Kehittämistarvealueita on valittu sellainen määrä, että niiden toteuttaminen on realistista vuosien 2012 ja 2017 välillä.

Katumajärven rantamien lisäksi verkostoon kuulumattomia kiinteistöjä on muun muassa asuntomessualueen tuntumassa Tawastinkujalla ja Loukastenharjulla. Kalvolasta, Rengosta, Turkinmäeltä ja Kutilastakin löytyy kiinteistöjä, jotka eivät kuulu verkostoon.

Myös Lammin Sankola ja Hauhon Vanhan raitin alue kuuluvat selvitettävien alueiden piiriin.

Laine laskee, että jos Tawastinkujan kaikki 12 kiinteistöä päättäisivät liittyä vesiverkostoon, maksaisi se HS-vedelle kiinteistöä kohden reilut 10 000 euroa. Kustannukset nousevat, jos liittyjiä on vähemmän.

-Asiaa pitäisi muistaa miettiä myös veden laadun kannalta.

Liittymishalukkuutta kysellään vielä uudelleen

Laineen mukaan joka paikkaan ei ole mahdollista rakentaa verkkoa. Yksittäiselle haja-asutusalueen kiinteistölle se tulisi liian kalliiksi.

Nykyistä verkostoa lähellä olevat asutuskeskittymät sen sijaan kannattaisi liittää verkostoon, mutta Laineen mukaan verkkoa on hankala laajentaa, jos siihen ei haluta liittyä.

-Kun kysyimme asukkaiden mielipiteitä vuonna 2008, selvisi, että esimerkiksi Kalkkosten alueella vain yksi asukas halusi liittyä. Tuuloksen Sydänmaan 30 kiinteistöstä vain kaksi oli kiinnostunut vesiverkostoon liittymisestä.

Laineen mukaan HS-vesi aikoo kysyä kehittämistä kaipaavien alueiden asukkaiden liittymishalukkuutta uudelleen, kunhan kehittämissuunnitelma on päivitetty. (HäSa)