Uutiset

On kokemusta, on tietoa

Jääkiekkoliiton valtuuston hämeenlinnalainen puheenjohtaja Harri Lintumäki, Rauman Lukon iso mies Rauno Mokka, jääkiekkosäätiön lahtelainen puheenjohtaja Reijo Mäki-Korvela ja Kiekko-Vantaan puheenjohtaja Kalevi Helppolainen ovat nähneet suomalaisen jääkiekkoilun nousun kansainväliselle huipulle aitiopaikoilta.

Kvartetti on Minskissä seuraamassa MM-kisojen pudotuspelejä yhdessä jääkiekkosäätiön sijoitusasiantuntijan Petri Kovalaisen ja ”porukan epävirallisen lääkärin” Osmo Hynnisen kanssa. Painavaa puhetta jääkiekosta riittäisi vaikka kuinka paljon.

Kaikki ovat yhtä mieltä siitä, että suomalainen jääkiekkoilu on ”kovassa mallissa.”

– Suomalaiset valmentajat ovat kovassa kurssissa. Me osataan tää juttu, miehet vakuuttavat.

Lintumäen mielestä menestys perustuu pitkälti joukkuepelaamisen kulttuuriin.

Tämänkin kauden saavutukset ovat komeat. Suomen 20-vuotiaiden maajoukkue voitti MM-kultaa, Sotshin olympialaisista tuli pronssia ja Minskin MM-kisoissakin Leijonat on taas mukana mitalitaistossa.

– Eikä missään näissä kisoissa Suomella pitänyt olla läheskään parhaita pelaajia. Tosin olympialaisten jälkeen esimerkiksi Mikael Granlund, Sami Vatanen, Jussi Jokinen ja Olli Määttä olivat kovassa kurssissa omissa NHL-joukkueissaan, Mokka tuumaa.

Vanhat parrat muistavat toisenlaisenkin ajan.

– Joo, Itä-Saksa, Länsi-Saksa ja Puola olivat meille kovia vastustajia.

Liigalla ratkaiseva merkitys

Siitäkin kaikki ovat yhtä mieltä, että SM-liigan perustamisella (1970-luvun puolivälissä) oli ratkaiseva merkitys suomalaisen kiekkoilun nousulle.

– Se oli Kummolan Kalen ensimmäinen iso innovaatio. Ajatus oli, että sinne (liigalle) valta ja sillä sökö, Mokka kertoo.

Lintumäen mielestä liiga on suomalaiselle jääkiekkoilulle tänäkin päivänä kaiken a ja o.

– Nyt sitten puhutaan, että hyvä kun suomalaiset saavat perustetussa CHL:ssä kovia kansainvälisiä pelejä. Kuitenkin vastassa on joukkueita, joissa pelaa kolmannen–seitsemännen luokan kanadalaisia. Pitää muistaa, että me olemme kansainvälisellä huipulla, läheskään kaikki muut eivät ole. Meillä on parhaat valmentajat, olot ja pelaajat.

Jääkiekkoilu on Suomessa joukkuelajeista ykkönen. Liiga on yleisömääriltään hirmuisen paljon muita lajeja edellä. Lätkä kiinnostaa suomalaisia.

– Paras pelaaja-aines jalostuu meillä jääkiekkoiluun. Kolmannen tai neljännen ketjun liigakiekkoilija tienaa enemmän kuin parhaat liigajalkapalloilijat. Eivätkä nuoret tyhmiä ole, Lintumäki miettii.

Uhkiakin on

Ei jääkiekon asema ole Suomessakaan itsestään selvyys.

– Kaikenlaista on sattunut peleissä ja yhteiskunnalta tulee välillä kovaa painetta. Jääkiekko on kovien miesten peli. Lajin on säilyttäväkin kovana mutta reiluna.

Kokeneet kiekkomiehet myöntävät, että seuratoiminta on talouden ja taitotason tasapainoilua.

– Ihmeellistähän tässä on se, ettei homma kannata kenellekään.

– Uhka on sekin, jos kansallinen sarja ei kiinnosta. Meidän tuotteemme on suomalainen jääkiekko – Liiga, Mestis ja juniorisarjat. Ne on hoidettava hyvin.

Helppolaiselle Mestis on tuttu juttu. Kiekko-Vantaan puheenjohtajan mielestä Mestis voi nyt huonosti.

– Näin on, vaikka puolet suomalaisista liigapelaajistakin tulee mestisseuroista. Mestiksen ja liigan yhteistyö pitäisi saada saumattomaksi.

Taloudellinen selkäranka

Jääkiekkosäätiö on suomalaisen kiekkoilun taloudellinen selkäranka. Se tukee MM-kotikisojen tuotoilla merkittävästi suomalaisen jääkiekkoilun ruohonjuuritason toimintaa.

– Liitto saa meiltä miljoonan verran vuodessa. Se raha menee alueille, junioreille ja naisille. Liiton operatiiviseen toimintaan tai maajoukkueille ei tätä rahaa mene, kertoo Mäki-Korvela.

Vuoden 1997 kotikisat toivat suomalaiselle kiekkoilulle superpotin.

– Olemme pystyneet hoitamaan salkkuamme hyvin, Mäki-Korvela vakuuttaa. (HäSa)

Asiasanat