Uutiset

Onko lapsien siirtelyssä mitään järkeä?

Hämeenlinnan kaupungin kouluverkkoselvityksen laskelmien mukaan lapset vähenevät tulevaisuudessa Hämeenlinnasta. Kuitenkin kaupunkimme asukasmäärä kyseisen esityksen mukaan nousee.

Onko Hämeenlinna muuttanut strategiaansa ja pyrkii jatkossa houkuttelemaan kaupunkiin vain lapsettomia ihmisiä? Jos näin on, niin silloinhan voidaan tietysti paremmin puolustaa nyt esitettyjä koulujen lakkautuksiakin.

Kouluverkkoselvityksestä käy ilmi, että lapsia on koko kaupungissa vuoteen 2019 mennessä noin 500 vähemmän kuin nyt. Selvää on, että kouluista tai ainakin opetusryhmistä osa on lopetettava.

Selvityksen laskelmat on tehty selvästikin huolellisesti väestöennusteisiin pohjautuen, mutta niistä on vedetty epäloogisia johtopäätöksiä. Lopetettavaksi jälleen kerran ehdotetulla Kankaantaan koululla riittää lapsia vielä vuonna 2019 entiseen tapaan, mutta silti – rakennuksen huonoon kuntoon vedoten – ehdotetaan juuri kyseisen koulun lakkauttamista.

Kuka on päästänyt rakennuksen nykyiseen kuntoon? Hämeenlinnan kaupunki, joka on lykännyt koulun remonttia nyt jo 30 vuoden ajan.

Hyväksyisin Kankaantaan koulun lakkauttamisen, jos kyse todella olisi lapsien vähenemisestä alueellamme. Koulurakennusta on turha pitää yllä muutamalle oppilaalle, kun on osoitettavissa toisiakin kouluja siedettävän matkan päästä. Mutta en hyväksy lakkauttamista, koska lapset eivät verkkoselvityksen mukaankaan ole alueeltamme vähenemässä, päinvastoin.

Kankaantaan koulu on vireä, lapsiperheiden suosima koulu, jossa joka vuosi noin sata hämeenlinnalaislasta suorittaa oppivelvollisuuttaan.

Hämeenlinnan kokoisessa kaupungissa pitäisi olla varaa niiden koulujen säilyttämiseen, joissa on laskelmienkin mukaan lapsia riittävästi. Täysin naurettavalta tuntuu, että Kankaantaan lapset siirtyvät vuodesta 2007 lähtien hiljalleen Myllymäen kouluun ja Myllymäen lapset joutuvat väistymään tieltä pois johonkin muuhun, ilmeisesti Normaalikouluun, koska kaikki lapset eivät suinkaan mahdu Myllymäen kouluun.

Miksi tällaisella siirtelyllä yritetään väkisin pitää jotain koulua täynnä ja samalla lopettaa toinen koulu?

Syynä älyttömiin useamman koulun lasten siirtelyihin perustellaan säästötarpeella: Kankaantaan koulu tarvitsee peruskorjaukseen rahaa kaupungin budjetista noin 800 000 euroa. Sillä summalla koulu korjattaisiin nykyaikaiseksi.

Liikuntasalia ja ruokalaa ei kyseisellä rahalla kouluun rakenneta, mutta niitä ei kukaan kankaantakalainen ole pyytämässäkään. Koulumme arvot pohjautuvat muuhun kuin suuriin saleihin ja huikeaan varustelutasoon.

Päivi Lipponen kirjoitti helmikuussa Helsingin Sanomissa (5.2.2006), että Kouluverkon harventaminen kustannusten säästämiseksi on lyhytnäköistä. Lähikoulu kiinnittää ihmiset omaan asuinyhteisöönsä ja merkitsee siksi muutakin kuin yhtä menomomenttia budjetissa.

Kirjoituksensa lopuksi hän vielä totesi, että, ”kun tehdään koulua koskevia poliittisia päätöksiä, puututaan samalla kansalaisten identiteettiin ja paikalliseen osallistumiseen.”

Hämeenlinnan poliittisilla päättäjillä on käsissään vaikean luokan kysymys, joka vaikuttaa satojen perheiden arjen elämään. Päättääkö kesäkuun valtuusto lopettaa koulun tai koulut, joiden alueella on laskelmien mukaan lapsia ylitarjontaan asti?

Vai lopetetaanko joku sellainen koulu, jonka alueella ei laskelmien mukaan ole riittävästi lapsi? Mitä todellisia säästöjä jää kaupungille? Mitä tehdään tyhjilleen jääville koulurakennuksille?

Raija Alonen

puheenjohtaja

Kankaantaan koulun vanhempainyhdistys

Päivän lehti

9.4.2020