Uutiset

Onko Suomen brexit-kanta poliittinen päätös? Toimitusministeristön odotetaan pidättäytyvän poliittisista aloitteista, jotka sitovat vaalien jälkeen valitun hallituksen toimia

EU:n jäsenmaat joutuvat kenties ottamaan kantaa, jos Britannia pyytää lisäaikaa tai jos edessä on sopimukseton ero unionista. Pääministeri Juha Sipilä ja parlamentin puhemies Antonio Tajani tapasivat tammikuussa Brysselissä. Kuva: STEPHANIE LECOCQ
EU:n jäsenmaat joutuvat kenties ottamaan kantaa, jos Britannia pyytää lisäaikaa tai jos edessä on sopimukseton ero unionista. Pääministeri Juha Sipilä ja parlamentin puhemies Antonio Tajani tapasivat tammikuussa Brysselissä. Kuva: STEPHANIE LECOCQ

Suomen hallituksen ero Britannian EU-eron eli brexitin kynnyksellä saa aikaan hämmennystä myös EU- ja lakiasioiden asiantuntijoiden joukossa.

Kenen toimivaltaan kuuluu määritellä Suomen valtion kanta EU:n jäsenmaana, jos Britannia päätyisi hakemaan lisäaikaa EU-erolleen? Entä mikä on tilanne kovan eli sopimuksettoman brexitin tapauksessa?

– Kieltämättä melkoinen turbulenssi on käynnissä. Emme ole aikaisemmin olleet vastaavassa tilanteessa, sanoo EU-oikeuden yliopistonlehtori ja tutkija, oikeustieteiden tohtori Markku Kiikeri Lapin yliopistosta.

Kun Juha Sipilän (kesk.) hallitus perjantaina erosi, presidentti pyysi hallituksen jatkavan toimitusministeristönä.

Toimitusministeristö ei enää toteuta eronneen hallituksen hallitusohjelmaa. Sen edellytetään pidättäytyvän uusista poliittisista aloitteista, jotka sitoisivat vaalien jälkeen aloittavan uuden hallituksen toimintaa.

Toimitusministeristö voi kuitenkin hoitaa välttämättömät juoksevat rutiiniasiat ja kiireelliset asiat, joiden ratkaisua ei voi siirtää uudelle hallitukselle.

EU-asioissaeduskunnan rooli on perinteisesti ollut merkittävä, eikä Suomen toiminta unionissa ole perustunut yksin istuvan hallituksen politiikkaan, vaan esityksille ja lausunnoille on haettu mandaatti suuresta valiokunnasta.

– Olemme edenneet unionin suuntaan aina parlamentaarisesti. Se herättää kysymyksen, ovatko Suomen esitykset tai lausunnot unionille ylipäätään olleet sen tyyppisiä suurempia poliittisia päätöksiä, jotka olisi ikään kuin rajattu toimitusministeristön toimivallan ulkopuolelle, Kiikeri pohtii.

Konsensus ja parlamentaarinen päätöksenteko ovat leimanneet myös komission vetämiä brexit-neuvotteluja.

– Unionin 27 jäsenmaata ovat edenneet tässäkin asiassa konsensuksella. Komissio on pääneuvottelijana ja sen papereiden mukaan mennään, Kiikeri toteaa.

Erosopimus Britannian alahuoneen äänestykseen ensi viikolla

EU:n jäsenmaatjoutuvat kenties vielä ottamaan kantaa, jos Britannia pyytää lisäaikaa artikla 50:n toimeenpanolle tai jos edessä on sopimukseton ero Euroopan unionista.

Neuvottelut Britannian EU-erosta ovat jatkuneet tiiviinä. Britannian parlamentin alahuoneen odotetaan äänestävän erosopimuksesta ensi viikolla.

Pääministeri Theresa May on ollut tiukasti uutta kansanäänestystä vastaan. Hänen kantansa on, että Britannia jättää EU:n sovitusti, kansanäänestyksen edellyttämällä tavalla.

Ilman nopeita ratkaisuja saarivaltakunta irtaantuu unionista sopimuksetta, jo kuluvan kuun lopussa 29. maaliskuuta.

Markku Kiikeri muistuttaa, että Suomi on pulmallisessa tilanteessa myös Suomen EU-puheenjohtajakauden häämöttäessä.

– Voi mennä jopa kolmekin kuukautta, ennen kuin uusi hallitus on ylipäätään muodostettu.

Suomen puheenjohtajakauden painopisteistä päättää lopullisesti kevään vaalien jälkeen muodostettava hallitus.