Uutiset

Onko Turengin tulevaisuus harmaa ja hiljainen?

Turengin keskustan kehittämissuunnitelma on edennyt jo siihen vaiheeseen, että janakkalalaiset pääsevät kommentoimaan uusia kaavaluonnoksia tämän vuoden puolella.

Keskustan kehittämissuunnitelmaan kuuluvat linja-auto-aseman siirtäminen, hotellitoiminnan kehittäminen ja pysäköintialueiden saaminen toimivammiksi. Myös nelikerroksisia asuinkerrostaloja suunnitellaan.

-Ne saattaisivat olla esimerkiksi betonitaloja puujulkisivulla, kertoo Janakkalan teknisen toimen ja maankäytön johtaja Hannu Seppälä.

Kriittisiäkin mielipiteitä keskustan kehittämisestä löytyy. Haaga-Helia ammattikorkeakoulun palveluinnovaatioiden yliopettaja Vesa A. Heikkisen mukaan isoin ongelma on keskustan harmaantuminen.

-Ikäihmiset käyttävät eniten lähikauppaa ja terveyspalveluita. Ikärakenteen muutos autioittaa keskustaa, sanoo Heikkinen.

Heikkinen on asunut Janakkalassa vuosia ja käyttänyt kotipaikkaansa esimerkkinä, kun opiskelijoiden kanssa on mietitty, mikä tekee kuntakeskuksista eläviä.

– Keskustan reunalle nousseet kauppakeskukset ja liikerakennukset hajottavat ikävä kyllä aluetta. Tiivistäminen on avainasia. Turenki kaipaisi elävän, tiiviin kävelykadun ja pienen torin, jonka esiintymislavalla järjestettäisiin viikoittain tapahtumia. Uusi hotelli taas ei ole tarkoituksenmukainen, jos ei ole matkailumagneetteja. Operaattoreita ei saada edes Lapin matkailukeskuksiin.

Seppälä on samaa mieltä siitä, että keskusta tarvitsee houkuttelevan torin, jonka kuntalaiset ja yrittäjät löytävät. Hänen mukaansa asiaa on pohdittu kaavan suunnittelussa.

-Esimerkiksi Oulussa kävelykatu on vilkas ja onnistunut. Sama pienemmässä mittakaavassa voisi toimia Turengissa, Seppänen sanoo.

Keskusta kaipaa nuorta polvea

Seppälän mukaan kaava antaa mahdollisuuden yrityksille, mutta kunta ei kuitenkaan tuo yrittäjiä paikalle, vaan viime kädessä keskustan elävyys riippuu yrittäjistä.

Heikkisen mielestä taas ostovoimaisten asukkaiden ja yritysten houkuttelun on alettava entistä vahvemmin jo suunnitteluvaiheessa.

-Ensin pitäisi luoda kysyntä, eli suunnitella neliövuokraltaan kohtuullisia kerrostaloja, joihin nuorilla perheillä olisi mahdollisuus muuttaa. Kunnan pitäisi tukea rakentamista siten, että kerrostalojen neliöhinnat ja -vuokrat olisivat edulliset. Tämän kanssa yhtä aikaa pitäisi miettiä tulevia palveluita yrittäjien kanssa.

Seppälä haluaa muistuttaa, että kerrostalon rakentajan näkökulmasta kysynnän ja tarjonnan on kohdattava.

-Se on poliittinen päätös, tuetaanko rakentamista kunnan puolelta.

Heikkisen mielestä keskustan elävöittämisessä ei välttämättä puhuta valtavista ihmismääristä.

-Ei tarvita kymmentätuhatta ihmistä lisää. Jo 200 nuorta ja aktiivista luovan alan toimijaa voi muuttaa kylän eläväksi.

Ajanviettopaikkoja ihmisille

Seppälä vakuuttaa, että kylän kehittämissuunnitelmaan on panostettu.

-Kovasti on mietitty vaihtoehtoja ja käytetty alan konsulttejakin. Kommentoimassa ovat olleet myös yrittäjät.

Mitään ei kuitenkaan ole vielä hakattu kiveen, vaan kaavaluonnoksen tullessa yleisesti nähtäväksi kuullaan kuntalaisten mielipiteitä. Seppälän mukaan suunnitelma elää niiden mukaan.

-Kaavaluonnosta saa ja pitääkin kommentoida, Seppälä muistuttaa.

Heikkinen kuitenkin kaipaisi janakkalalaisten ääntä enemmän kuuluviin.

-Esimerkiksi ala- ja yläkoululaisia ja lukiolaisia voitaisiin pyytää suunnittelemaan huomisen Turenkia ja etsimään ihannekaupunkitiloja, joissa he viihtyisivät isoina. Lisäksi keskustassa voisi olla vaikka PopUp-tyylisiä sisä- ja ulkotiloja; huoneistoja, joita voi vuokrata lyhyiksi ajoiksi, minipajoja, videopeliluolia, musiikintekotiloja sekä muoti-, rap- ja teknohuoneita nuorten ajanviettoon, Heikkinen visioi.

Heikkisen mukaan pitäisi suunnitella viihtyisiä, eläviä kaupunkitiloja, joissa olisi tiiviisti palveluja, pikku kauppoja ja kulttuuria.