Uutiset

Oopperan talousremontti välttämätön

Jos Kansallisooppera olisi yritys, se olisi parhailllaan selvitystilassa ellei peräti konkursissa. Yksikään yritys ei selviäisi oopperan kaltaisesta asiakaskadosta ja sen myötä miljoonatappiosta ilman ytimiin menevää tervehdyttämistä.

Maan johtavaa kulttuurilaitosta ei voida kuitenkaan ajaa konkurssiin, vaan sen on itse selvitettävä vaikeutensa. Ooppera ei voi esittää laskua tappioistaan valtiolle eikä mille muullekaan rahoittajalleen.

Kansallisoopperan palkkalistoilla on kuutisensataa vakituista työntekijää. Lisäksi talosta saa palkkaa joukko vierailijoita, joita käy vuosittain useita satoja.

Oopperan vuotuiset käyttömenot ovat noin 45 miljoonaa euroa ja viime tilikaudelta kirjattiin lähes 1,8 miljoonan euron tappio. Pääosa, noin 80 prosenttia tuloista kertyy avustuksina, muun muassa valtion budjetista ja Raha-automaattiyhdistykseltä. Omatoiminen tulonhankinta eli lippujen myynti kattaa tuloista noin viidenneksen. Näytöksissä kävi viime vuonna yhteensä 247 000 katsojaa. Lippua kohti maksettu julkinen tuki on 120 euroa.

Niin ikään 80 prosenttia menoista on henkilökustannuksia, palkkoja ja niiden sivukuluja.

Kansallisoopperan talouden tervehdyttämisohjelman valmistellut hallitus yhdessä pääjohtaja Erkki Korhosen kanssa on päätynyt irtisanomisiin, lomautuksiin ja remontoimaan ohjelmistoa niin, että katsomot täyttyisivät. Tulevista esityksistä laaditaan tuotantokohtaiset laskelmat ja niiden toteutumista seurataan nykyistä tarkemmin. Ohjelmiston valintakriteerit määritellään uudestaan ja markkinointia tehostetaan.

On luonnollista, että talon henkilöstö vastustaa leikkauksia, joihin sisältyvät noin neljänkymmenen työntekijän irtisanominen lähivuosina ja koko henkilökunnan kahden kuukauden mittainen lomautus vuoden kuluttua. Talous ei kuitenkaan tervehdy ilman, että henkilöstömenoihin ei lainkaan puututtaisi. Vaikka oopperaa ei voida suoraan verrata mihin tahansa työpaikkaan, talouden lainalaisuudet pätevät sielläkin. Talon väen tavoittavat kaikki samat yhteiskunnan turvaverkot, joihin voivat turvautua muidenkin alojen irtisanotut tai lomautetut. Oopperalaisten ei ole tähän mennessä niihin tarvinnut turvautua.

Pääjohtaja Erkki Korhonen on palkattu Kansallisoopperaan vastaamaan sekä taloudesta että taiteesta. Tehtävä on kieltämättä hyvin vaativa, sillä esitysten tasosta tinkiminen saattaa tyhjentää katsomoa entisestään.

Pääjohtaja ei kiertele vastuutaan onnettomasta taloustilanteesta ja myöntää tehneensä virhearvioita. Korhosen kanssa vastuun jakaa oopperan hallitus, jonka on nyt tuettava pääjohtajaa ulos kriisistä.

Kansallisoopera on keskeinen kulttuurilaitos, jolla on oma merkittävä tehtävänsä. Taiteen nimissä ei kuitenkaan voi piiloutua talouden ajoin ikäviltäkin tosiasioilta. Vuodesta toiseen toistuvat tappiot ovat kestämättömiä, niille ei pidäkään löytyä maksajaa. Talouden tervehdyttämisessä ei sovi aikailla enää hetkeäkään.

Päivän lehti

30.3.2020