Kolumnit Uutiset

Opettajan lomasta riittäisi pätkä hyötykäyttöön

Ensi viikolla tähän aikaan heräävät koulujen pihat siihen kakofoniaan, joka yleisen oppivelvollisuuden sivutuotteena on tapana syntyä.

Loppuviikosta mekkalointi ja huokailu kuuluvat ainoastaan Hämeenlinnan koulujen opettajanhuoneissa. Opettajien liki kymmenviikkoiset kesälomat on nimittäin lusittu.

Edessä on jälleen raskas oppilaiden ja vanhempien kanssa painittava syyslukukausi. Joululomaan on vielä pitkä aika. Väliin tupsahtava syyslomakin on vain muutaman vaivaisen päivän, hyvä jos edes lentokentälle ennättää.

Myönnän heti, että olen kateellinen. Kateuden takia on tosin syntynyt niin kommunismi kuin sosialidemokratia, joten tunne on tässä tapauksessa perusteltu.

Ihmettelenkin, miten yhteiskunnalla on näinä taloudellisina aikoina varaa pitää yhtä suurta, korkeasti koulutettua ja hyvin palkattua ammattikuntaa joutokäynnillä niin suuren osan aikaa vuodesta.

Peruskoulujen, ammattikoulujen ja lukioiden opettajat eivät mielellään ota omia lomiaan puheenaiheeksi, miksi ottaisivat.

Aihe on heille yhtä kiusallinen kuin pressikortti toimittajille. Saivartelijat tarkentavat, että opettajan kesäajasta osa koulutyön keskeytysaikaa. Keskeytys vain sattuu olemaan palkallista.

Vastaväitteenä kriitikoille opet läväyttävätkin heti dokumenttikameroidensa avulla luokan älytaululle puolustuksensa.

– Me teemme kesäaikaamme vastaavan työn jo talvikuukausina. Toisin kuin teihin, meihin ei sovelleta vuosilomalakia, opettajat valistavat.

Kansankynttilöiden työaika lasketaan kuitenkin eri tavalla kuin muiden palkansaajien.

Maikat puhuvat opetusvelvollisuudesta ja viikkotuntimääristä sekä virkaehtosopimusten vaatimista VESO-päivistä. Kotona odottavat vielä Wilma-viestit, esseepinot sekä tarkistamattomat kokeet.

Opettajien työtaakka on kuitenkin osin otettu huomioon jo viikoittaisissa opetusvelvollisuusmäärissä. Ei täysin, mutta osin.

Esimerkiksi äidinkielen opettajan opetusvelvollisuus on pienempi kuin vaikkapa matematiikan maikan, koska kirjoitustehtävien tarkistukseen menee aikaa ynnäyslaskujen korjausta enemmän.

Ihailen myös niitä opettajia, jotka vuosienkin jälkeen valmistelevat jokaisen yksittäisen oppitunnin hartaasti.

Tekevätkö opettajat silti tuntimääräisesti vuodessa yhtä paljon työtä kuin työntekijä, joka tekee 35–40-tuntista työviikkoa tavallisilla lomilla?

Loma aiheuttaa myös epätasa-arvoa alan sisällä, kun määräaikaisten opettajien työsuhde on kesäisin kaksi kuukautta katkolla.

Kouluissa tehtävä työ on raskasta ja tärkeää. Tärkeää ovat myös esimerkiksi postimiesten, sairaanhoitajien kuin päiväkodinhoitajienkin työt.

Opettajat ovat hämmästyttävän hyvin kyenneet puolustamaan iänikuista luontaisetuaan, mutta taloudellisesti raskaina aikoina yhden julkisella rahalla palkatun joukon vapaat jäävät muiden maksettaviksi.

Mitä vaikutusta olisi vaikkapa sillä, että pari viikkoa ennen koulujen alkua opettajat olisivat velvoitettuja kehittämään opetusmenetelmiään tai ammattitaitoaan?

Veropennit menisivät nykyistä tehokkaampaan käyttöön, jos opettajille tarjottaisiin kaksi viikkoa palkallista, jokavuotista koulutusta. Maikkojen hyvinvointi tuskin kärsii, jos paljosta ottaa pienen pätkän pois.

Tiedä, vaikka Suomi saavuttaisikin asemansa taas koulutuksen huippuvaltiona.