Uutiset

Opetukseen panostettava

Hämeenlinnan opetustoimen vuoden 2005 talousarvioon jäi palkkamäärärahojen nousun ja vuokrien korotusten jälkeen noin 260 000 euron karsintatarve.

Jo usean vuoden ajan opetustoimen liikkumavara budjetin sisällä on ollut minimaalinen: opetuksen tukipalvelut, kuten kiinteistökulut, sekä opetukseen tarkoitetun uuden teknologian ja tietotekniikan käyttökustannukset ovat nousseet vuosittain. Opetustoimen ainoa liikkumavara on ollut palkkamääräraha, josta on katettu mm. vuokrien korotukset.

Kun koulutuksen kustannuksista 70-80 % on palkkausmenoja, on mahdollisuudet säästöjen saavuttamiseen rajalliset. Tämän vuoksi kunnan koulutuksessa tekemät säästöt kohdistuvat suoraan opettajiin ja oppilaisiin.

Lukuvuonna 2005-2006 oppilasmäärä pienenee Hämeenlinnan ala-asteilla ja hieman myös lukioissa. Yläasteilla oppilasmäärä puolestaan kasvaa. Oppilasrakenteen muutos mahdollistaa resurssien siirron ala-asteilta yläasteille. Samalla muutoksen myötä opetus kallistuu, kun yläasteiden oppilaiden oppituntien määrä lisääntyy. Oppitunnin hinta yläasteella on kalliimpi kuin ala-asteella.

Yhden luokan opetus yläasteella maksaa vuodessa noin 18 000 euroa enemmän kuin ala-asteella. Ikäluokkien pienenemisestä johtuva oppilasrakenteen muutos tulee aiheuttamaan koulutuksen kallistumista myös tulevaisuudessa.

Kävimme koulutus- ja kulttuurilautakunnassa keskustelua koulutuksen palvelutasosta. Halusimme säilyttää perusopetuksen palvelutason vähintään vuoden 2004 tasolla.

Budjettiin on jo tehty sopeuttamista palvelutasoa alentamalla mm. erityisopetuksen osalta. Eritysopetukseen tehdyt leikkaukset edellyttävät, että resursseja suunnataan yleisopetukseen niin, että opiskelu voi tapahtua kohtuullisissa ryhmissä ja oppilaat saavat tarvitsemansa tuen. Tämä onnistuu vain, mikäli tuntimäärät pysyvät vuoden 2004 tasolla tai kasvavat.

Huolestuttavin tilanne Hämeenlinnassa on yläastella ja lukioilla. Opetuksen laatua ja oppimisen tukea kuvastava tuntikehys on alhaisempi kuin muissa lähialueen kunnissa ja on yhä laskemassa, mikäli opetustoimeen ei saada lisämäärärahoja.

Olemme lautakunnassa yksimielisesti päättäneet esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolla 300 000 euron lisämäärärahan osoittamista Hämeenlinnan opetustoimelle käytettäväksi opetustunteihin ja oppilaiden tukitoimenpiteisiin.

Uskomme, että tämän lisärahan turvin opetus pystytään säilyttämään lukuvuoden 2004-2005 tasolla. Mikäli rahaa ei saada eikä kouluille voida osoittaa lisätunteja, voidaan opetus toteuttaa yläasteilla suurentamalla ryhmäkokoja sekä vähentämällä valinnaisuutta ja oppilaiden yksilöllistä tukea. Lukioissa jouduttaisiin vähentämään kursseja ja lopettamaan kaikki tukitoimet.

Tiedämme, että lisämääräraha ei saa olla itseisarvo, jota ruinataan joka kevät. Meidän on syytä herätellä keskustelua Hämeenlinnan kouluverkon rakenteesta, yhtenäisestä perusopetuksesta, koulujen välisestä yhteistyöstä ja koulurakennusten käyttöasteesta.

Voisimmeko tehdä jotain paremmin? Voisimmeko tehdä jotain tehokkaammin?

Punaisena lankana ajattelussa tulee kuitenkin muistaa, että koulu on osa jatkumoa varhaiskasvatuksesta itsenäiseen hyvään elämään. Oppilaiden ja opettajien hyvinvoinnin sekä opetuksen laadun edistäminen tulee olla kaiken toiminnan lähtökohta ja tavoite.

Hanna-Kaisa Torkkeli

koulutus- ja kulttuurilautakunnan jäsen,

valtuutettu (kok.)

Hämeenlinna