Uutiset

Opiskelijat ja saamelaiset tyytymättömiä

Eduskuntatalon edessä Helsingissä alkoi puolenpäivän aikaan kaksi mielenosoitusta. Kummatkin koskevat tänään eduskunnassa käsittelyssä olevia lakiesityksiä.

Mustiin pukeutuneet mielenosoittajat osoittavat mieltään siitä, miten alkuperäiskansojen oikeuksia koskevan YK:n kansainvälisen työjärjestön ILO 169 -sopimuksen ratifiointia on tällä viikolla käsitelty.

Mielenosoituksen takana on Suomen saamelaisnuorten yhdistys, jonka mielestä saamelaisten omia näkemyksiä ei ole tämänviikkoisissa eduskunnan käsittelyissä kunnioitettu tarpeeksi.

– Saamelaiskäräjälaki meni meidän kannalta todella huonosti. Loppumetreillä hallituspuolueet katosivat oman esityksen takaa pois, ja esitys kaatui. Haluamme osoittaa oman tyytymättömyyteemme siihen. Elätämme toivetta, että ILO 169 kuitenkin ratifioidaan. Siitä on väännetty jo 25 vuotta. Kaikki meidän yhdistyksen hallituksen jäsenistä eivät ole edes syntyneet silloin, kun se on yleiskokouksessa hyväksytty, toteaa Suomen saamelaisnuorten yhdistyksen hallituksen jäsen Neeta Jääskö.

Opiskelijat tyytymättömiä opintotukeen ehdotettuihin rajauksiin

Vastapäiselle Kansalaistorille oli puoliltapäivin kokoontunut huomattavasti runsaampi joukko mielenosoittajia. Toisen tutkinnon opintotuen puolesta olevaan mielenosoitukseen oli tapahtuman Facebook-sivulla ilmoittautunut mukaan lähes 7 000 osallistujaa. Paikalla puolen päivän jälkeen oli satoja, ellei tuhansia mielenosoittajia.

Mielenilmauksen järjestäjissä on mukana seitsemän ylioppilaskuntaa ja opiskelijajärjestöä. Turun yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtajan Mikko Monosen mielestä opintotuen rajaaminen heikentää kohtalokkaasti monien tulevaisuudenmahdollisuuksia.

– Tässä on meidän tulevaisuudesta kyse. Lakimuutos heikentäisi uudelleenkouluttamisen mahdollisuuksia radikaalisti. Sen mukaan miten me opiskelijat hahmotamme tulevan työuran, on epätodennäköistä jatkaa koko uraa samassa työssä. Täytyy olla uudelleenkouluttamisen mahdollisuudet avoimia. Monipuolinen koulutus tulee nähdä myös rikkautena: Se tuottaa monipuolista osaamista yhteiskuntaan, Mononen toteaa.

Opintotukioikeuden rajaamisella uskotaan saavan aikaan 10,5 miljoonan euron säästöt. Aiempien ministeriöissäkin tehtyjen tutkimusten mukaan yhden nuoren syrjäytyminen maksa yhteiskunnalle kuitenkin yli miljoona euroa. (LM-HäSa)

Asiasanat

Päivän lehti

2.4.2020