Uutiset

Opiskelijat pulpetista työelämään

Opiskelijoiden ulosmarssi.

Se on Hamkin Lepaan yksikön koulutusohjelmajohtajan Heikki Peltoniemen tavoitteena. Hän ei suinkaan suunnittele koulukapinaa vaan sitä, että puutarha- ja viheralan opiskelijat suorittaisivat nykyistä suuremman osan opinnoistaan työelämässä.

– Pitää ajatella niin, että oppimisympäristönä ovat alan yritykset ja yhteisöt eikä vain tämä koulun alue. Opiskelijat saavat niissä huomattavasti paremmat valmiudet työelämään kuin istumalla pulpetissa, sanoo vuoden Lepaan paikallisjohtajana toiminut Peltoniemi.

Hän huomauttaa, että yhteistyötä esimerkiksi alan yritysten kanssa on tehty tähänkin asti, mutta sitä tarvitaan enemmän.

– Minun tehtäväni on mahdollistaa asioita, esimerkiksi huolehtia siitä, että lukujärjestykset ja opetussuunnitelmat sallivat nopean reagoinnin, Peltoniemi sanoo.

Konkreettisesti ulosmarssi tarkoittaa myös sitä, että Lepaalle on hankittu autoja, jotta opiskelijat pääsevät liikkeelle.

Hakku heilui Kaliforniassa

Peltoniemi kannustaa opiskelijoita myös vaihtoon. Hän on itsekin Lepaan kasvatteja ja oli opiskeluaikanaan vaihdossa Minnesotan yliopistossa.

– Se jakso avasi monia uusia näkökulmia, Peltoniemi sanoo.

Hän oli muun muassa työharjoittelussa Kaliforniassa, ja kuvitteli etukäteen, että myös viheralalla siellä kaikki on suurta ja kaunista.

– Siellä sitten kaivoimme hakuilla ojia sadetusjärjestelmille. Koneita ei juuri ollut, kun meksikolaista halpaa työvoimaa oli tarjolla yllin kyllin.

Heikki Peltoniemi on työskennellyt Lepaalla kymmenen vuotta. Ennen siirtymistään paikallisjohtajaksi hän on toiminut muun muassa maisemasuunnittelun lehtorina.

Kattopuutarha katteelle?

Ammattikorkeakoulumaailma elää myllerryksessä, mutta Lepaan tilanne vaikuttaa hyvältä. Ensi syksynä aloituspaikkojen määrä nousee 20:lla, kun vastaava koulutus loppuu Oulusta.

– Se on harmittava asia pohjoisen koulutusohjelman ja alan yritysten kannalta ja edellyttää meiltä sitä, että olemme entistä enemmän koko maan oppilaitos, Peltoniemi sanoo.

Hän kuitenkin uskoo, että puutarhatalous ja maisemasuunnittelu ovat molemmat tulevaisuuden vahvoja aloja. Puutarha-aiheisten tv-ohjelmien ansiosta ne ovat muodikkaitakin, vaikka todellisuus on jotakin muuta kuin raukean aurinkoiset kesäpäivät patiolla.

– Lähiruoka kiinnostaa ihmisiä konkreettisesti, esimerkiksi siten, että suunnitellaan parveke- ja kattopuutarhoja. Hulevesien hallinnan takia myös viherkatot ovat yleistymässä, ja meillä on näihin kaikkiin liittyvää tutkimusta, Peltoniemi sanoo.

Hän näkisi mielellään, että Hämeenlinnan moottoritien katteella hyödynnettäisiin kattoviljelyteknologiaa.

Keskittäminen ei ajankohtaista

Hamkissa on aiemmin keskusteltu oppilaitoksen kaiken toiminnan keskittämisestä Hämeenlinnaan. Peltoniemen mukaan keskustelu ei ole nyt ajankohtaista, sillä koko luonnonvara-ala on Hamkissa vahva.

– Mutta taloudellisesti Lepaan oppilaitosalue on vähintään haastava. Kuntayhtymällä on täällä noin 40 lämmitettävää rakennusta.

Lepaalle on juuri valmistunut hakelämpövoimala, joka tuo lämmityskuluihin 150 000-200 000 euron säästön vuodessa. Se maksaa itsensä takaisin alle kymmenessä vuodessa. (HäSa)