Uutiset

Opiskelu ei kannata

Ennen muinoin vain lainarahoituksella saattoi torpan poika tai tyttö saada sivistystä itselleen, koska ei tunnettu minkäänlaista köyhäinapua pienituloisille opiskelijoille.

Tästä ilmeisen katkeroituneena nykyiset useimmiten keski-iän jo ylittäneet päättäjät yrittävät jatkaa tätä vähemmän kunniakasta perinnettä. Pitkää päivää painettavilla pätkätöillä pitäisi maksella opintolainat pois, ja vielä maksaa mukavasti veroakin vähistä tuloista. Näinhän se tosin taisi olla kultaisella 1950-luvullakin, joten sinänsä valitukseni lienee turhaa.

Tämän päivän suomalainen pilalle hemmoteltu opiskelija on siitä helppohoitoinen eläin, että yleensä nämä pienituloiset puurtajat eivät julkisesti valita kohtaloaan. He työskentelevät onnellisena hampurilaisbaarin kassalla vääntäen vitsiä Kelan maksaman kuukausittaisen armopalan määrästä.

Sekään ei ole mikään uutinen, että kesäsillä minimipalkkatöillä ei opiskelija saa liikaa paikata talouttaan. Muuten Kela tulee ja perii takaisin jokaisen ylimääräisen armopalansa takaisin.

Vähemmän tunnettua on sen sijaan, miten Kela kohtelee opiskelijaa pakollisen työharjoittelun aikana. Siinähän ei ole mitään ihmeellistä, että ammattikorkeakouluopiskelija saapuu yritykseen työskentelemään palkatta 8-tuntisia työpäiviä yhteensä puolen vuoden ajan.

Ihmetys saapuu, kun posti kantaa Kelan kirjeen, jonka mukaan kolme kuukautta pitäisi jälleen elää ilman minkäänlaista tukea.

Muutettuaan opintojen perässä pienelle paikkakunnalle ei oman alan työharjoittelupaikkoja ilmesty tyhjästä, jos kunnan alueella ei yksinkertaisesti ole ensimmäistäkään alan yritystä.

Työharjoittelupaikan löydyttyä satojen kilometrien päästä kotipaikkakunnalta kuvittelee opiskelija säästävänsä asumalla kesän ajan vanhempien luona. Silloin ei tarvitsisi jonottaa sohvalleen ja sängylleen isomman kunnan alueelta kalliimpaa vuokra-asuntoa.

Kelan mielestä 25-vuotiaan opiskelijan ei sovi kesällä käydä palkattomassa työharjoittelussa vanhempien asunnolta.

Niinpä tuki loppuu ja opiskelija laskeskelee, miten olemattomista tuloista maksetaan opiskeluasunnon vuokra, sähkö- ja muut laskut, sekä tietenkin matkakulut työharjoittelupaikalle.

Onneksi omat vanhemmat sponsoroivat eväät työpaikalle, joten nälissään ei tarvitse harjoitella.

Opintotuen korottamiseen tähtäävä internet-sivu kerää nimiä listaansa, mutta naurettavan pienen opintotuen uudistaminen ei kylläkään auta, jos järjestelmä itsessään linkuttaa eteenpäin Koukkuniemestä lainatulla rollaattorilla.

Ei silti kukaan mitään miljoonavoittoja tavoittele, sillä 259 euron suuruinen opintoraha riittäisi laskujen maksamiseen, jos sen vain saisi tililleen. Lohduttautua voi kuitenkin, ettei onneksi valtiosihteeri Raimo Sailas taannoin saanut lakkautettua opintotukea kokonaan lujista ponnisteluistaan huolimatta.

Jos jaksaa pyöräillä opinahjoon makaronien ja tonnikalan voimalla, voi neljä opintoihin käytettävää vuotta elellä iloisesti laihduttaen ilman opintolainaakin.

Tämä erittäin tehokas painonpudotustapa tunnetaan myös Opiskelijan dieetti -nimellä. Suosittelen sitä lämpimästi myös opiskelijoita huomattavasti varakkaammille rasvaprosentin tarkkailijoille.

Henrik T. Tuominen

opiskelija