Uutiset

Orionin toimitusjohtaja: “Kruunulle kuuluu, mikä kruunulle kuuluu, mutta ei kukaan halua maksaa ylimääräistä veroa.”

Vientiyritysten johtajat ovat yhtä mieltä siitä, että verotuksen pitää olla kilpailukykyinen verrattuna kilpailijamaihin, Suomi tarvitsee kansainvälisen tason huippuosaajia, mutta poliittisia lakkoja ei sen sijaan tarvita.
Orionin toimitusjohtaja Timo Lappalaisen mukaan Suomessa on pulaa osaajista ja huippututkijoista. Kuva: Mauri Ratilainen
Orionin toimitusjohtaja Timo Lappalaisen mukaan Suomessa on pulaa osaajista ja huippututkijoista. Kuva: Mauri Ratilainen

Kokonaisveroaste on kääntynyt laskuun, työllisyysaste nousee, korkeakoulut kehittyvät oikeaan suuntaan ja valtion velkakin vähentyy.

Suurten suomalaisten vientiyritysten johtajat ovat yksimielisiä siitä, että valtion keskeisin tehtävä on laittaa perusasiat kuntoon. Perusasiat ovat yritysjohtajien mukaan menossa oikeaan suuntaan joitakin poikkeuksia lukuun ottamatta.

Tämä käy ilmi yritysjohtajien näkemyksiä kartoittaneesta selvityksestä.

– Valitettavasti miinuspuolella on kuitenkin monta vakavaa seikkaa. Hallituksen politiikka on poukkoilevaa, perustutkimuksen tulevaisuus ei näytä valoisalta, poliittinen lakkoilu koettelee suomalaisten yritysten mainetta luotettavana kauppakumppanina, kansainvälisten osaajien saaminen Suomeen on haastavaa, selvityksessä luetellaan.

Yritysjohtajien mukaan toimivan verkoston luominen on valtiollisen innovaatiojärjestelmän tärkein tehtävä. Julkisen tuen tasoa yritysten tutkimustoimintaan on kasvatettava, ja julkinen rahoitus pitää järjestää niin, että syntyy erikokoisten yritysten ja korkeakoulujen ketteriä ja joustavia verkostoja.

Globaalissa kilpailussa mukana olevat suomalaisyritykset painottavat, että innovaatiot ja uusi liiketoiminta syntyvät asiakastarpeista, valtion tehtävä ei ole innovoida.

Verotuksen ennakoimattomuus sai kritiikkiä

Yritysjohtajat nostavat verojärjestelmän esiin yhtenä tärkeänä tekijänä sille, miten houkuttelevaa Suomessa on toimia ja investoida. Erityisen paljon kritiikkiä sai verotuksen ennakoimattomuus.

Yksi selvitystä varten haastateltu vientiyrityksen johtaja, lääkeyhtiö Orionin toimitusjohtaja Timo Lappalainen lisää, että verotuksen pitää olla kilpailukykyinen, jotta suomalainen teollisuus pystyy kilpailemaan maailmanmarkkinoiden kanssa. Kaksi kolmannesta yhtiön tuotteista menee vientiin.

– Esimerkiksi sähkön verotus on Suomessa ankaraa. Se pitäisi saada EU-tasolle.

Lappalainen ei ole sitä mieltä, ettei suuryritysten pitäisi lainkaan maksaa veroja.

– Kruunulle kuuluu, mikä kruunulle kuuluu, mutta ei kukaan halua maksaa ylimääräistä veroa. Suomessa on korkea veroaste.

Lappalainen toteaa, ettei yritysten jo maksamia jäte-, kiinteistö- ja energiaveroja voi väheksyä.

Ilmastotekoja ei saa unohtaa

Myös ilmastoteoilla on merkitystä. Lappalaisen mukaan Suomessa valmistettu tuote on ilmastoystävällisempi kuin monessa muussa maassa valmistettu. Hänen mielestään huonoin vaihtoehto on, että tuotteiden valmistus ulkoistetaan maan rajojen ulkopuolelle.

– Suomessa tuotettu teollisuustuote on ympäristöteko.

Lappalaisen mukaan mikään suomalainen yhtiö ei halua olla mukana toiminnassa, jossa tehdään ympäristölle vahinkoa.

Hänen mielestään kannattava yritystoiminta toimii kaikin puolin vastuullisesti ja vastuullisuus pitää sisällään uusien työpaikkojen luomisen. Lappalainen huomauttaa, että työpaikkojen myötä myös valtion verotulot kasvavat.

“Suomi on lakkoherkkä”

Yritysjohtajien mukaan lakkoja ei saa olla enempää kuin vertailukelpoisissa maissa.

– Suomi on erityisen lakkoherkkä. Useimmissa Euroopan maissa poliittiset lakot ovat kiellettyjä, Lappalainen sanoo.

Hän lisää, että puolen tunnin mielenilmaus on sallittua työpaikalla, mutta poliittisiin mielenosoituksiin, pitäisi osallistua vapaa-ajalla. Viime vuoden puolella Suomessa lakkoiltiin päivän ajan aktiivimallia vastaan työajalla.

Hänen mielestään on kohtuutonta, että mielenosoitus, joka ei kohdistu työnantajaan, kohdistuu työnantajaan.

Hän toteaa, että voihan olla niinkin, että työnantaja on samaa mieltä kuin mieltään osoittava, mutta ei työnantaja voi siltikään tehdä asialle mitään.

– On uniikkia, että Suomessa lypsävää lehmää lyödään.

Lappalaisen mukaan jotkut yritykset joutuvat jopa ajamaan tuotantonsa alas päivän poliittisen lakon vuoksi ja se maksaa yritykselle.

Kansainvälisiä osaajia kaivataan

Selvityksen mukaan myös osaajien saatavuus pitää varmistaa. Kansainvälisten osaajien maahantuloa pitäisi helpottaa. Lappalainen on samaa mieltä.

– EU-alueelta tulevien työntekijöiden kanssa ei ole ongelmaa, mutta EU:n ulkopuolelta tulevien lupa-asioiden järjestäminen kestää liian kauan.

Selvityksessä todetaan, että liikenneväylien ja tietoverkkojen pitää olla huipputasoa.

Lappalaisen mukaan suomalainen yhteiskunta on kunnossa. Viranomaisiin voi luottaa, Suomessa on turvallista ja puhdasta.

– Vaikka tuo kuulostaisi pehmeältä, niin luottamusyhteiskunta on tärkeää. Se tekee elämästä helpompaa.

Hän kuitenkin lisää, että Suomi on logistisesti saari ja harvaan asuttu, joten liikenneväylien ylläpitoon pitäisi löytää rahaa. Ihmisten ja tavaroiden täytyy päästä kulkemaan.

Innovaatiotoiminnan mallimaa?

Selvityksessä todetaan, että korkeakoulujen rahoituksen pitää olla hyvässä kunnossa. Ammatillisen ja korkeakoulutuksen pitää myötäillä muuttuvan yritysmaailman tarpeita.

Yritysjohtajien mukaan perusasiat vievät pitkälle, mutta ne eivät kuitenkaan yksin riitä, jos tavoitteena on tehdä Suomesta tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan mallimaa.

– Yritysjohtajat kaipaavat pragmaattista yhteistyötä suurten, keskisuurten ja pienten yritysten välillä. Mukaan pitäisi saada myös korkeakoulut, tutkimuslaitokset, ammattikorkeakoulut ja ammatilliset opistot. Suuryrityksiä ei pidä jättää tutkimus- ja kehitysrahoituksen ulkopuolelle, selvityksessä sanotaan.

Lappalainen kertoo, että Orion käyttää vuosittain 100 miljoonaa tutkimukseen. Hänen mukaansa valtion tuki on promillen luokkaa.

Lappalaisen mielestä yritysjohtajat tarkoittavat, että tutkimusrahoitus on katastrofitasolla. Huippututkijoita menetetään ulkomaille, koska yliopistojen rahoitus on niukkaa.

– Meille on tärkeää, että tutkimus on kansainvälisellä tasolla. Suomessa on pulaa osaajista ja huippututkijoista. Mekin olemme jo joutuneet palkkaamaan huippututkijoita ulkomailta.

43 prosenttia työpaikoista vientiteollisuudessa

Perusasiat kuntoon -selvitys vientiyritysten johtajien näkemyksistä Suomesta teollisuuden toiminta- ja investointiympäristönä julkistettiin maanantaina.

Selvitykseen haastateltiin kaikkiaan 30 yritysjohtajaa 27 yrityksestä.

Vientiteollisuus luo Suomeen yhteensä noin 1,1, miljoonaa työpaikkaa eli 43 prosenttia kaikista työpaikoista.

Vientiteollisuuden osuus Suomen bruttokansantuotteesta on 46 prosenttia ja verokertymästä 28 miljardia eli yli puolet Suomen valtion budjetista.

Haastatteluihin osallistuneiden yritysten liikevaihto oli lähes 100 miljardia euroa vuonna 2017.

Selvityksen teki Nordic West Office Kemian-, Metsä- ja Teknologiateollisuuden toimeksiannosta.