Uutiset

Orrella retkottava karhu ei enää pelota

Orrella roikkuu karhun turkki, ja takana irvistää kahdella jalalla seisova uretaaninen karhumöhkäle. Olemme Esa Kemppaisen eläintäyttämössä Janakkalan Vähikkälässä.

Kemppaisella on työn alla täytettävä majava. Hän on juuri tehnyt muotin majavan kropan valamista varten. Nahka on jo suolattu ja parkittu, mutta kirurgin veitsellä Kemppainen vielä poistaa viimeisetkin rasvat nahasta.

– Kaikki pilaantuva on otettava pois. Jos nahkaan jää liikaa rasvaa tai rustoja, nahka vetää jossain vaiheessa kurttuun, Kemppainen tietää.

Majavan nahka on odottanut täyttämistä pakasteessa, sillä siellä se säilyy kosteana. Liian kuivaa nahkaa on hankala käsitellä. Pakastamista ennen eläimen sisukset on tyhjennetty.

– Tällainen 30 kiloinen majavanrötkäle menee ihan pieneen tilaan, kun nahkan rullaa. Jos eläimet pakastaisi kokonaisena, pitäisi olla mielettömät pakastetilat.

Eläimien sisuskalujen tyhjentäminen on Kemppaisella tuttua, sillä usein eläin tuodaan täytettäväksi kokonaisena.

– Eläimen sisukset eli jätteet syön itse, syötän koirille tai kompostoin.

Asiakkaan on myös mahdollista saada riistalintujen lihat mukaansa.
Pilaantunutta eläintä on turha tuoda täytettäväksi, sillä siitä ei ole mihinkään.

Uretaanimöhkäle nahan täytteeksi

Kemppainen tekee itse muotteja usein täytettävistä eläimistä. Hän tekee eläimen raadosta kipsimuotin, jonka jälkeen hän valaa uretaanista valmiin möhkäleen eläimen sisään pantavaksi. Uretaanimöhkäleitä voi myös tilata maailmalta. Muun muassa iso kahdella jalalla seisova uretaanikarhu on Ruotsista tilattu.

– Ei sillä oikeasti ole hampaita. Kaveri piirsi ne sille, Kemppainen nauraa.
Työhuoneen seinällä on erilaisia kuonojen ja kärsien aihioita. Niihin Kemppainen on ottanut muotit jo ennen nahkomista.

Usein täytettävistä eläimistä Kemppainen tekee lasikuitumuotin.

– Siihen menee aikaa, mutta se on sijoitus. Kun tulee seuraavan kerran majava, voin käyttää jo valmista muottia.

Hauen henki haisee

Täytettävien eläimien sesonki noudattaa metsästyskausia. Yleensä asiakas tuo eläimen täytettäväksi, jos sen pyyntiin on liittynyt jotakin erikoista tai eläin on huippuyksilö. Onpa Kemppainen täyttänyt muutaman kissan ja jyrsijänkin omistajien pyynnöstä.

Kemppaisen työhuoneen aulassa on myös täytetty pukki.

– Se on oma pukkini ja tein sen kilpailutyöksi. Tuo kuttu tuossa on taas erään taiteilijan tilaama. Se tulee osaksi taideteosta.

Valkoinen kuttu onkin saanut Kemppaisen tekemät sarvet, koska se esittää taideteoksessa syntipukkia.

– Valkoista pukkia ei löytynyt, eläintentäyttäjä selittää.

Kemppaisella on täytettynä myös valkohäntäpeuran pieni vasa. Sen metsästysmiehet löysivät kolaripeuran vatsasta syntymättömänä.
Kalamiehistä Kemppainen on saanut uuden asiakasryhmän. Kalojen täyttämistä ei rajoita mikään laki.

– Kala on tuotava ihan tuoreena tai sitten pakastettuna.

Kemppainen esittelee 13 kiloista haukea, jonka henki haisee vielä, koska täyte sen sisällä on sen verran tiivis.

– Sen pitää kuivua vielä vähän aikaa, ettei asiakas ihmettele miksi kala haisee edelleen.

Yleensä täytetyn eläimen pitää kuivua 2-3 viikkoa täytön jälkeen.

Jokainen eläin on vaikea

Kemppainen kokeili eläimen täyttämistä ensimmäistä kertaa 14-vuotiaana. Ura ei lähtenyt kuitenkaan vielä teini-iässä käyntiin, vaan Kemppainen opiskeli puusepäksi. Vuodesta 1994 Kemppainen on toiminut päätoimisesti eläintentäyttäjänä.

– Minulla on polte tehdä kolmiulotteisia juttuja.

Eläintäyttäjäksi Kemppainen on oppinut yrityksen ja erehdyksen kautta. Tietoa saa myös amerikkalaisista kirjoista sekä Suomen eläintäyttäjät ry:ltä.

– Tässä työssä on kaikki vaikeaa ja vakavuudella on suhtauduttava jokaiseen täytettävään eläimeen.

Kemppainen osallistuu joka toinen vuosi Riihimäen erämessuilla eläintäyttäjien SM-kisoihin. Hän pitää osallistumista tärkeänä, sillä kisoissa saa asiantuntevaa palautetta.

– Täytyy miettiä, mitä eläin on tekemässä. Siitä lähtee eläimen muovaus.
Lintujen täyttämiseen tarvitsee usein luvan

Suomessa on noin parikymmentä eläimien täyttäjää. Luonnonsuojelulaki eläimien täyttämisestä on tiukentunut vuosien aikana etenkin rauhoitettujen lintujen osalta.

– Se kyllä häiritsee työtä, sillä joudun päivittäin selvittämään asiakkaille, etten voi täyttää heidän haluaamaansa eläintä elleivät he saa siihen lupaa Suomen ympäristökeskukselta. Jos rauhoitettu lintu on lentänyt päin ikkunaa ja kuollut, sen täyttämiseen täytyy kysyä lupa.

Suomessa ei voi opiskella eläinten täyttäjäksi, mutta meneillään on näyttökokeisiin perustuva tutkinto, jonka jälkeen saa luonnontieteellisen konservaattorin tittelin.

Esa Kemppainen on mukana tekemässä tutkintoa.

Päivän lehti

26.5.2020