Uutiset

Oulun huostaanottovideo: KKO pui huoltajan oikeutta julkaista tietoja lapsestaan – ennakkotapaus someen ja blogeihin

Korkein oikeus (KKO) järjesti torstaina suullisen kuulemisen tapauksesta, jossa syytetään kahta miestä yksityiselämää loukkaavasta tiedon levittämisestä.

Toinen syytetty mies kuvasi videolle tilanteen, jossa viranomaiset ottivat huostaan miehen kaksi poikaa. Toinen taas julkaisi videon netissä isän pyynnöstä.

Alkuvuonna 2014 Oulussa kuvatulla videolla näkyy, kuinka viranomaiset hakevat itkevät, vastaan rimpuilevat lapset lastenkotiin.

Video levisi laajaan valtakunnalliseen julkisuuteen pian tapahtuman jälkeen.

Rovaniemen hovioikeus tuomitsi kaksikon päiväsakkoihin ja kumosi käräjäoikeuden aiemman päätöksen, joka hylkäsi miesten syytteet.

Hovioikeuden mukaan videolta käy ilmi, että tapahtumahetkellä alle 10-vuotiaita lapsia ollaan ottamassa huostaan, ja että he ovat lastensuojelun asiakkaita.

Tiedot koskevat lasten yksityiselämää ja lisäksi lapset ovat tunnistettavissa, hovioikeus arvioi.

Ennakkotapaus someen ja blogeihin

Viestintäoikeuden professori Päivi Korpisaari ei ota kantaa käsittelyssä olevaan tapaukseen, mutta uskoo, että KKO:n linjauksesta muodostuu tärkeä ennakkoratkaisu.

– Tapaus on merkittävä, koska siinä pohditaan lapsen oikeutta yksityisyyteen ja toisaalta vanhemman oikeutta päättää lastaan koskevien tietojen julkaisemisesta, Korpisaari sanoo.

Korpisaari ei muista, että Suomessa olisi aiemmin käsitelty vanhemman oikeutta julkaista tietoja lapsestaan.

– Olipa KKO:n päätös mikä hyvänsä, niin sitä tullaan varmasti hyödyntämään blogeja, sosiaalista mediaa ja lehtijuttujakin koskevissa tapauksissa.

Torstain kuulemisessa syytetyt perustelivat videon julkaisemista sillä, että he halusivat tuoda viranomaisten toiminnan julkisuuteen ja käynnistää aiheesta julkista keskustelua.

Yhteiskunnallisesti merkittävän tiedon esiin tuominen on säädetty rikoslaissa poikkeukseksi, jonka nojalla yksityiselämää loukkaava julkaisu ei ole rangaistavaa.

Käräjäoikeuden ratkaisu hylätä syytteet perustui juuri tietojen yhteiskunnalliseen merkitykseen.

Hovioikeus ei kiistänyt tietojen yleistä merkitystä, mutta tuomitsi syytetyt, koska julkaisu ylitti sen mielestä yleisen hyväksyttävyyden ja vanhemmille kuuluvan määräysvallan rajat.

Videolla näkyvät tunnereaktiot

Syyttäjä vaatii hovioikeuden tuomion pitämistä ennallaan. Syytetyt taas pyytävät KKO:ta kumoamaan hovioikeuden tuomion.

Lasten edunvalvoja painotti KKO:n kuulemisessa hovioikeuden tuomion perustelua. Edunvalvoja korosti lisäksi sitä, että videon kuvaaminen ei edistänyt tilanteessa lasten etua.

Syytettyjen mukaan huostaanoton videointi synnytti laajaa julkista keskustelua, mikä oli kaksikon mukaan heidän tärkein motiivinsa.

Videon julkaissut henkilö perusteli videon merkittävyyttä sillä, että sosiaaliviranomaisten valvonta on yhteiskunnassa hajautettua.

Hän kertoi keskustelleensa lastensuojelusta ja viranomaisten toiminnasta aktiivisesti jo pitkään ennen videon julkaisua esimerkiksi Facebookissa.

Lisäksi Oulun poliisi ja sosiaaliviranomaiset muuttivat tapauksen ansiosta menettelytapojaan, syytetyt sanoivat. Lännen Media ei saanut asiaa vahvistettua torstain aikana.

Valituksessaan hovioikeuden tuomiosta lasten isä katsoo, että viranomaisten toiminnan vaikutus käy ilmi juuri videoinnin vuoksi. Videolla näkyy lasten tunnereaktiot, mitkä eivät olisi isän mukaan käyneet ilmi, jos tapauksesta olisi kerrottu sanallisesti.

Viestintäoikeuden professori Korpisaari pitää videota erityisen voimakkaana välineenä.

– Jos tavoitteena on vaikuttaa asioihin, video voi olla hyvin tehokas. Toisaalta se voi puuttua vielä enemmän yksityisyyteen, esimerkiksi kertoa henkilön persoonasta ja käyttäytymisestä.

Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen oikeuskäytännössä kuva on nauttinut Korpisaaren mukaan erityistä suojaa verrattuna tekstiin. On mahdollista, että videota pidettäisiin samalla logiikalla vielä suojatumpana, Korpisaari arvioi.

Syytetyt: blogeissa kerrotaan vastaavia tietoja

KKO:n kuulemisessa syytetyt vertasivat toimintaansa netissä julkaistaviin blogeihin ja sosiaalisen median päivityksiin, jossa ihmiset kertovat lastensa yksityiselämään kuuluvia tietoja.

Videon kuvannut mies käytti esimerkkinä tekstejä, joissa vanhemmat kertovat lasten puheterapiasta tai erityislasten kehityksestä.

Molemmat syytetyistä sanovat myös pyrkineensä estämään tunnistamisen mahdollisuuden. Videon julkaisi isän tuttava osin siitä syystä, että lapsia ei tunnistettaisi.

Myös lasten kasvot on sumennettu videolla.

Käräjä- ja hovioikeuden tuomioissa arvioidaan, että lasten henkilöllisyys on tullut yleiseen tietoon, kun perheen isä antoi tapauksesta myöhemmin haastatteluita omalla nimellään.

Kasvojen sumentamisesta huolimatta osa yleisöstä on alempien oikeusasteiden mukaan tunnistanut lapset jo ennen isän esiintymistä medioissa.

KKO antaa tuomionsa asiasta näillä näkymin syksyn aikana.