Uutiset

Oy on ammattikorkeissa ensi vuoden sana

Hallituksen viimeviikkoiset linjaukset ammattikorkeakoulujen uudistuksesta toivat jonkin verran selvyyttä käytännön tasolla toimiville. Uudistuksen myötä ammattikorkeakoulut muuttuvat osakeyhtiöiksi.

– Se on kova juttu ja suurin ensi vuoden aikana toteutettava työ, sanoo Timo Luopajärvi, Ammattikorkeakoulujen rehtorineuvosto Arenen toiminnanjohtaja.

Luopajärvi toimi aikoinaan kymmenen vuotta Helsingin ammattikorkeakoulu Stadian rehtorina ja oli Hattulan edustajana yhtymävaltuustossa, kun Hämeen ammattikorkeakoulu Hamk perustettiin.

Ammattikorkeiden ylläpitäjät vaihtelevat tällä hetkellä kunnista säätiöihin ja kuntayhtymistä osakeyhtiöihin. Hamkin taustalla on kuntayhtymä, jota nyt odottaa purkaminen.

– Ehkä hallituksen perustelu on se, että kaikki tulevat nyt samalle viivalle. Tavoitteena on myöskin antaa ammattikorkeille niin autonominen asema, että ne pystyvät itse päättämään, missä on järkevää toimia.

Luopäjärvi viittaa tilanteisiin, joissa koulun johto on halunnut lakkauttaa joitakin sivutoimipisteitä, mutta kunnalliset päättäjät ovat torpedoineet aikeet.

Kulttuuritarjonta kärsii

Timo Luopajärven mielestä ammattikorkeakoulu-uudistus on tarpeellinen, vaikka leikkaukset kirpaisevat. Ammattikorkeakoulut saivat lokakuussa opetus- ja kulttuuriministeriöltä muutosehdotuksia, joihin niiden pitää vastata helmikuun puoliväliin mennessä.

Tällä hetkellä Suomessa on 25 ammattikorkeakoulua.

– Opetusministeri Jukka Gustafsson (sd.) ei ole ottanut kantaa koulujen lukumäärään enkä ota minäkään, mutta varmaan pieniä sivutoimipisteitä joudutaan lakkauttamaan.

Luopajärven erityinen huolenaihe on kulttuurialan koulutus, johon säästöt kohdistuvat todennäköisesti rajuimmin. Varsinkin pienillä paikkakunnilla opiskelijoiden anti teatteri- ja musiikkielämälle on merkittävää.

– Kyllähän se on alueen kulttuuritarjonnalle aikamoinen isku, jos näiden alojen koulutus leikataan kokonaan.

Kiire on kova

Hallitusohjelman mukaan ammattikorkeiden rahoituksesta pitää niistää 126 miljoonaa euroa vuoteen 2015 mennessä. Arenen säästöehdotus oli 79 miljoonaa.

– Saimme hallituksen iltakoululta aika tylyn vastauksen väliehdotukseen. On tietysti aika selvää, että jos säästöjä ruvetaan jostain avaamaan, alkaa paketti aueta vähän joka puolelta.

Ammattikorkeakoulujen 900 miljoonaan vuosibudjetista 70 prosenttia menee henkilöstökuluihin. Kiinteistöt syövät noin 20 prosenttia, mutta rakennuksista on vaikea päästä nopeasti eroon.

Jos säästöt kohdistetaan vain henkilöstöön, katoaa ammattikorkeista yli 2 000 henkilötyövuotta.

– Kukas ne opetushommat sitten hoitaa? Jos noin isoihin säästöihin mennään, ne pitäisi toteuttaa hitaammalla aikataululla, sanoo Luopajärvi.

Ammattikorkeakoulujen kuntien rahoitusosuus, 550 miljoonaa euroa, on siirtymässä ”kustannusneutraalisti” valtiolle.

– Tässä on vielä jatkoväännön paikka, mutta meille oli erittäin tärkeää saada läpi se linjaus, että kaikki ovat samanlaisessa valtion rahoitussysteemissä.

Fuas-liittouman tulevaisuus

Rehtorineuvoston toiminnanjohtaja uskoo keskustelun ns. Fuas-liittoumasta käynnistyvän nyt tosissaan. Liittoumaan kuuluvat Hamk, Lahden ammattikorkeakoulu sekä Laurea-ammattikorkeakoulu, jonka päätoimipisteet ovat Espoossa ja Vantaalla.

– Hamkin rehtori on kuuluttanut, että se on kolmen itsenäisen ammattikorkean strateginen liitto. Nyt pitää käydä keskustelu myöskin opetusministeriön kanssa, riittääkö tämä?

Uuden ammattikorkeakoululain on määrä astua voimaan vuoden 2014 alussa. Luopajärvi on varma, että Suomessa on tuolloin nykyistä toimivampi ammattikorkeakoulujärjestelmä.

– En tekisi tätä työtä, jos en uskoisi uudistukseen. Vaikka ei tämä varmasti ole edes se viimeinen säästökohde, sanoo Luopajärvi. (HäSa)