Uutiset

Pää auki työurien pidentämisessä

Vuosia kestänyt jahkailu työurien pidentämisestä liikahti rahtusen eteenpäin kalkkiviivoilla.

Työmarkkinajärjestöt punnersivat väkisin ratkaisun hallituksen kehysriiheen.

Paljon porua ja vähän villoja. Silti etenkin työntekijäpuolen neuvottelijat puhuivat vallankumouksellisesta ratkaisusta. Työurat pitenevät laskelmien mukaan vuodella, kun osa-aikaeläkkeen alarajaa nostetaan vuodella 61 vuoteen, työttömyysputkeen pääsee vasta 60-vuotiaana ja varhennettu vanhuuseläke poistuu vuoden 2014 alusta.

Muut uudistukset tulisivat voimaan vuoden 2017 alusta.

Ihan pikkusummasta ei ole kyse, jos työmarkkinaosapuolten esitykset menevät nyt sellaisenaan läpi. Kestävyysvajetta sillä kurotaan umpeen kahden miljardin verran.

Eläkkeen alaraja ei nykyisillä esityksillä nouse. Matti Vanhasen lapin lumilla siinnyt ajatus 65 vuoden eläkealarajasta jäi valovuosien päähän.

Se ei kuitenkaan merkitse sitä, että Vanhasen idea haudataan. Kuten Akavan puheenjohtaja Sture
Fjärder (kok.) muistutti, tämä on vasta alkusoittoa työurien pidentämiselle. Näin varmasti on.

Esitys on oikean suuntainen muun muassa työttömien työnhakijoiden aktivoimiseksi. Ansiosidonnaista työttömyyskorvausta saavan on otettava aikaisempaa hanakammin vastaan koulutusta tai tukityöpaikka. Jos työtön kieltäytyy, lyhenee hänen työttömyysturvansa sadalla päivällä.

Kehitys kulkee muiden pohjoismaiden suuntaan. Esimerkiksi Tanskassa työttömän on hakeuduttava nopeasti koulutukseen tai etsittävä aktiivisesti työtä, jotta korvaus juoksee.

Suomessa työttömyysturva on ollut passivoiva. Ennen viimekertaista uudistusta, ansioturvan menetti heti, jos siirtyi opiskelijaksi. Myös muut rajoitukset johtivat siihen, että työttömän oli ansioturvan saadakseen jäätävä kotisohvalle.

Työttömän aktivoiminen on tavattoman tärkeää. Jo vuoden työttömyys alentaa työkykyä kymmenillä prosenteilla ja pitkäaikaistyöttömyys merkitsee usein sitä, ettei työllistyminen avoimilla työmarkkinoilla onnistu.

Vuoden 1990-luvun alun lamasta on jo lähes kaksikymmentä vuotta, ja vasta nyt ryhdytään korjaamaan silloin havaittuja ongelmia. Tuolloin Suomeen syntyi suuri pitkäaikaistyöttömien joukko. Suurin syy tähän löytyy passivoivasta työttömyysturvassa ja aktivointitoimien puutteesta.

Sen lisäksi, että nyt pyritään aktivoimaan jo pitkään työssä olleita työttömäksi joutuneita, panostetaan vahvasti nuorten koulutukseen ja työllistämiseen.

Ne kymmenet miljoonat, jotka nyt erityistoimiin uhrataan, tulevat myöhemmin takaisin moninkertaisesti.

Pitää muistaa sekin, ettei Suomella ole varaa hukata nuoria työmarkkinoiden ulkopuolelle. Huoltosuhde kun heikkenee nyt nopeaa vauhtia ja kiihtyy vuosikymmenen loppua kohti.