Uutiset

Pääesikunta esittää uusia valtuuksia sotilaiden rikosten tutkintaan: "Puolustusvoimista tulisi lähes täysivaltainen esitutkintaviranomainen"

Puolustusvoimien ehdottamat muutokset veisivät sotilaita koskevien rikosten tutkintaa pois poliisilta. Esityksen mukaan Pääesikunnan ylietsiville halutaan myös virkamerkit ja oikeus voimakeinojen käyttöön.
Pääesikunta ehdottaa myös selvitettäväksi, voisiko Pääesikunnan tutkinnanjohtaja jatkossa päättää itsenäisesti esitutkinnan aloittamisesta. Kuvituskuva. Kuva: Miika Kangasniemi
Pääesikunta ehdottaa myös selvitettäväksi, voisiko Pääesikunnan tutkinnanjohtaja jatkossa päättää itsenäisesti esitutkinnan aloittamisesta. Kuvituskuva. Kuva: Miika Kangasniemi

Puolustusvoimat esittää muutoksia kantahenkilökunnan ja varusmiesten rikosten tutkintaan. Pääesikunnan oikeudellisen osaston esityksessä ehdotetaan, että jatkossa Puolustusvoimat tutkisi lähtökohtaisesti itse kaikki kohtaamansa rikokset.

”Ainoana rajauksena voisi olla, että rikoksesta epäilty on sotilas ja teko on kohdistunut toiseen sotilaaseen tai Puolustusvoimiin”, asiakirjassa todetaan.

Pääesikunnan viime keväänä laatima esitys on pohjapaperina Puolustusministeriön työryhmälle, jonka puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk.) on asettanut selvittämään muutostarpeita lakiin sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa. Työryhmän tehtävänä on valmistella ehdotus lainsäädännön muutoksista. Ryhmän toimikausi kestää vuoden loppuun.

Resurssit tehokkaasti käyttöön

Pääesikunnan esittämä muutos olisi merkittävä, koska nykyisin sen toimivalta rikostutkinnassa on rajoittunut laissa vain tiettyihin sotilasrikoksiin. Pääesikunnassa ei tutkita tällä hetkellä esimerkiksi liikenne-, työsuojelu-, kunnianloukkaus-, ase- ja seksuaalirikoksia. Kyseisten rikosten esitutkinta on siirretty tähän saakka poliisille, mutta muutosten jälkeen siirtoa ei tarvitsisi tehdä.

”Nykyisen toimivallan laajennuksella päädyttäisiin parempaan ja viranomaisten resurssien tehokkaampaan käyttöön. Puolustusvoimista (Pääesikunnasta) tulisi lähes täysivaltainen esitutkintaviranomainen muiden esitutkintaviranomaisten rinnalla.”, kenraali Timo Kivisen ja asessori Tuija Sundbergin allekirjoittamassa Pääesikunnan esityksessä todetaan. Siinä muutosta pidetään myös poikkeusolojen toiminnan kannalta merkittävänä ja jopa välttämättömänä.

Kivinen on nykyisin Puolustusvoimien komentaja, mutta asiakirjan laatimisen aikaan hän oli Pääesikunnan päällikkönä. Sundberg on puolestaan Puolustusvoimin ylin laillisuusvalvoja. Hän johtaa Pääesikunnan oikeudellista osastoa.

Ylietsiville halutaan virkamerkit ja oikeus käyttää voimakeinoja

Puolustusvoimissa vaativimpien rikosten tutkinnasta vastaavat sotilaslakimiehen johdolla Pääesikunnan oikeudellisella osastolla työskentelevät ylietsivät.

Esityksen mukaan ylietsiville halutaan myös virkamerkit ja oikeus voimakeinojen käyttöön. Voimankäyttöoikeutta perustellaan sillä, että tällä hetkellä rikostutkinnan virkamiehet voivat toimia uhkaavassa tilanteessa ainoastaan hätävarjelun säännösten puitteissa.

Pääesikunta ehdottaa myös selvitettäväksi, voisiko Pääesikunnan tutkinnanjohtaja jatkossa päättää itsenäisesti esitutkinnan aloittamisesta. Asiakirjassa viitataan tapauksiin, joissa epäillystä rikoksesta on tullut tieto Pääesikuntaan esimerkiksi kantelukirjeillä.

”Tällaisissa tilanteissa asia on pitänyt siirtää toimivaltaiselle kurinpitoesimiehelle, jos sellainen on ollut tiedossa ja jäädä odottamaan kurinpitoesimiehen ratkaisua tutkintapyynnön laatimisesta.”, esityksessä todetaan.

Voimassa oleva laki sotilaskurinpidosta ja rikostorjunnasta Puolustusvoimissa määrää, että tutkinta on siirrettävä poliisille jos ”tutkinnan puolueettomuus, rikoksen vakavuus tai asian laatu muutoin sitä edellyttää.”

Rikosoikeuden professori: ”Paluu menneeseen”

Pääesikunnan esityksen mukaan armeijan tutkinnalla on ollut ongelmatilanteita tai työnjakokysymyksiä poliisin kanssa esimerkiksi työpaikkakiusaamista, kunnianloukkauksia ja seksuaalista ahdistelua koskevien rikosepäilyjen osalta. Kyseisiin tapauksiin liittyy usein palvelusrikos, joka kuuluu Pääesikunnan tutkittavaksi ellei poliisin kanssa ole toisin sovittu. Käytännössä poliisin lisäksi rikostapausta saattaa tutkia siis palvelusrikoksen osalta myös armeija.

Itä-Suomen yliopiston rikosoikeuden professori Matti Tolvanen pitää Pääesikunnan ehdottamia muutoksia paluuna menneeseen. Hänen mukaansa sotilasorganisaation rooli omassa piirissään tehtyjen rikosten selvittäjänä vähentää väistämättä oikeusturvan toteutumiseen liittyvää kontrollia.

– Puolustusvoimat on käskyorganisaatio, kuten sen pitää varsinaisen tehtävänsä hoitamista varten ollakin. Minusta rikostutkinta ei oikein hyvin sovellu käskyvaltaorganisaatiolle, Tolvanen sanoo.

Tutkinta

Puolustusvoimissa Pääesikunnan oikeudellinen osasto tekee vaativimpien sotilasrikosten esitutkinnat.

Pääesikunnan toimivalta rikosten selvittämiseen rajoittuu kurinpitoesimiehen pyytämiin esitutkintoihin ja käytännössä rikoksiin, jotka voidaan käsitellä sotilasoikeudenkäyntiasiana tai sotilaskurinpitomenettelyssä.

Päivän lehti

4.12.2020

Fingerpori

comic