fbpx
Pääkirjoitukset Uutiset

Pääkirjoitus 5.7.2022: Kihloista kestää vielä hetken Nato-häihin

Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg (keskellä) kättelee Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdoğania Madridissa. Vasemmalla Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu ja oikealla Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto.
Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg (keskellä) kättelee Turkin presidenttiä Recep Tayyip Erdoğania Madridissa. Vasemmalla Turkin ulkoministeri Mevlüt Çavuşoğlu ja oikealla Suomen ulkoministeri Pekka Haavisto. Lehtikuva/AOP

Tiistai tullaan kirjaamaan Suomen ulkopoliittiseen historiaan: Suomen liittymispöytäkirja sotilasliitto Natoon on tarkoitus allekirjoittaa Naton päämajassa. Tämä on tapahtumassa yhtä aikaa Ruotsin kanssa, minkä myötä pohjoisista naapureista tulee sotilasliiton tarkkailijajäseniä.

Maanantaina Suomi kävi Brysselissä pöytäkirjan allekirjoittamista edeltävät liittymiskeskustelut, jotka olivat mediatietojen mukaan nopeat ja Suomen osalta käyty jo alkuiltapäivästä.

Tämä ei ole varsinainen yllätys, sillä Suomen ja Ruotsin tulisi täyttää kaikki vaatimukset sotilasliittoon liittymiseksi. Suomikin on rakentanut puolustusvalmiuttaan Nato-yhteensopivaksi virallisesti jo toistakymmentä vuotta.
Maanantain keskustelu oli kuin ”vihkivalojen vannominen”, jos lainataan keväällä suomalaisessa mediassa haastateltua Naton virkamiestä.
Vaikka kihlat vaihdetaankin, aivan vielä ei kuulla ”hääkellojen” kumua.

Kuten on jo moneen kertaan kerrottu, ennen Suomen ja Ruotsin varsinaista sotilasliiton jäsenyyttä maiden jäsenyys tulee hyväksyä kaikkien 30 Nato-maan parlamenteissa. Tämän on arvioitu vievän aikaa kuukausista jopa vuoteen.

Pahimpana kantona Suomen ja Ruotsin jäsenyyskaskessa on näyttänyt olevan Turkki, jonka kanssa myötäjäisinä laadittiin viime viikolla maiden välinen yhteisymmärrysasiakirja. Siitä, kuinka yhteisymmärryksessä maat ovat sopimuksen sisällöstä ja merkityksestä, on liikkunut monenlaista tietoa. Jo nyt on käynyt selväksi, että Turkki tulkitsee kirjauksia eri lailla kuin Suomi tai Ruotsi.

Lähikuukaudet näyttävät, voiko tästä oikeasti aiheutua vielä isoja mutkia matkaan kohti Naton varsinaista jäsenyyttä. Pohjoismaiset neuvottelu- ja diplomiataidot voivat vielä joutua kovaan puntariin, jos Turkki heittäytyy kovinkin hankalaksi ja viivyttää Suomen ja Ruotsin hyväksymistä maan parlamentissa.

Todennäköisempää kuitenkin on, että asia etenee sujuvasti. Leijonanosa Nato-maista toivottaa Suomen ja Ruotsin niin lämpimästi tervetulleeksi, että Turkki jää auttamatta vähemmistöön.

Menot