Uutiset

Mielipide: Päärata on kannattava investointi

Pohjoisen suunnasta tuleva tavarajuna ylittämässä Sairion tasoristeystä Hämeenlinnassa.

Taloustoimittaja Arno Juutilainen sortui tarkastelemaan pääradan ”pallolaajennusta” kovin pienestä oksanreiästä (HäSa 21.10.). Juutilainen kauhisteli jopa kolmeen miljardiin kohoavia kustannuksia.

Pääradalle – tai paremminkin Suomi-radalle – kaavaillut investoinnit ulottuvat Helsingistä Pohjanmaalle. On selvää, että Pirkanmaan liitossa lasketut, pelkästään Tampereen ja Helsingin välille ulottuvat noin 600 miljoonan euron kulut ylittyvät.

Taloustoimittajana Juutilainen tietää hyvin, ettei yritysten investointeja arvioida kulujen, vaan tuottojen mukaan. Samaa ajattelutapaa on käytettävä myös Suomi-radan rakentamisessa.

Päärata on Suomen liikennöidyin yhteys. Eurooppalaisessa ajattelussa se liittyy pohjoiseen ulottuvuuteen ja sitä perustellaan myös turvallisuuspoliittisen liikuttamiskyvyn perusteella.

Matkustajaliikennettä on jo ilmastonmuutoksen hillinnän vuoksi suunnattava raiteille. Metsäteollisuus rahteineen sinne on jo osin siirtynyt: esimerkiksi uuden Äänekosken tuotteet kulkevat tätä kautta Vuosaareen.

Kolme miljardia on paljon rahaa. Raideinvestointi on kuitenkin erittäin pitkävaikutteinen ja laajalle säteilevä hanke.

Vertailun vuoksi: käynnissä oleva sähköverkkojen maakaapelointi voi työ- ja elinkeinoministeriön arvion mukaan maksaa jopa 20 miljardia euroa. Käyttämättömän ydinvoimalan hintalappu on 6–8 miljardia, hävittäjäkaupan toistakymmentä.

On totta, että raiteille hakataan nyt veronmaksajien rahaa. Se ei kuitenkaan ole ainoa tapa rahoittaa tätä tärkeää investointia.

Hankkeen nopean etenemisen vuoksi tarvitaan myös muita rahoittajia, kuten eläkeyhtiöitä ja erilaisia elinkaarimalleja. Keskusta on ajanut erillisen Suomi-rahaston perustamista suuriin investointihankkeisiin. EU uhkaa rahoittaa tärkeitä liikennehankkeitaan noin 20 prosentin avustuksella.

Radan käyttäjät kantavat tietenkin päävastuun investoinnin takaisinmaksusta. Näköpiirissä ei todellakaan ole junaliikenteen väheneminen.

Maakunnan kannalta uhkana voi nähdä tieviranomaisten putkiajattelun: jos saatte radan, ette saa rahoitusta alemmalle tieverkolle. Näin Hämeessä tapahtui moottoritien rakentamisen yhteydessä, eikä sama saa toistua nyt.

Poliittisesti Suomi-rata on saanut taakseen päättäjät Pohjanmaalta Uudellemaalle. Näin pitääkin olla, sillä Helsingin suurhankkeet uhkaavat muun Suomen kehitystä.

Timo Kaunisto

maakuntahallituksen jäsen (kesk.)

Hämeenlinna