Uutiset

Pääsiäispöytään ei sata vuotta sitten käyty kynnet pitkinä

Jos nyt kiepautettaisiin kelloa sata vuotta taaksepäin, jokaisella hämeenlinnalaisella olisi pääsiäislauantaina siistit kynnet ja vastaleikattu tukka.

-Kiirastorstai oli siivoamispäivä. Kaikki laitettiin kuntoon, niin talon sisätilat, piha kuin asukkaatkin, nauraa amanuenssi Sari Mustajärvi.

Mustajärvi on koristellut Palanderin talon menneiden aikojen pääsiäisloistoon. Sekä talon isännän että emännän kirjoituspöydillä makaa pääsiäiskortteja. Ne alkoivat niittää suosiota juuri noin sata vuotta sitten.

-Varsinkin nuoret lähettelivät toisilleen vitsikkäitä ja hauskoja pääsiäiskirjeitä, ennen kuin pääsiäiskortit syrjäyttivät ne. Vaikka pääsiäinen oli korostetusti uskonnollinen juhla, korteissa oli uskonnollisten aiheiden lisäksi lapsia, tipuja ja hedelmällisyyttä symboloivia jäniksiä, Mustajärvi kertoo.

Palanderin talon pääsiäiseleganssissa tuoksuvat kukat ja – kevät. Lasiastioissa on pieniä, värikkäitä karamellirakeita ja suklaamunia, ilmassa leijailee tuulettamisen raikkaus ja maljakoissa on kimpuittain kukkia.

-Kukkien ei siihen aikaan tarvinnut olla välttämättä keltaisia, vaan kotiin tuotiin ylipäätään kevätkukkia. Sinisiä, valkeita, kaikenvärisiä.

Mustajärvi harmittelee, ettei ajoissa tullut keränneeksi maljakoihin myös koivunoksia.

Kevään ensimmäinen ruokajuhla

Mustajärvi muistuttaa, että vaikka pitkäperjantaina ei kyläilty tai edes syöty lämmintä ruokaa, koko pääsiäistä ei istuttu hissun kissun kotona. Pääsiäispäivinä nuoret lähtivät kyläkeinulle, ja perhekunnittain pidettiin hauskaa.

-Suku kerääntyi saliin laulamaan ja lukemaan ääneen, Mustajärvi kertoo.

Nyt Palanderin talon salin piano odottelee kansi apposellaan menneiden aikojen ja täydenkuun kummituksia soittamaan keväisiä kappaleita.

Pääsiäisenä myös istuttiin runsaan ruokapöydän ääreen – ensi kertaa sitten joulun ja laskiaisen.

-Pääsiäinen oli ruoan ja kevään juhla. Kun talvikuukausina oli syöty niukasti, pääsiäisenä oli tärkeää syödä hyvin. Pöytään tuotiin lammasta, makkaroita, lanttulaatikkoa ja lintua. Ruokapöydässä oli lasit viinaryypylle, punaviinille ja kuohuviinille, Mustajärvi hahmottelee.

Mustajärvi itse viettää pääsiäistä nykyaikaisen vapaasti. Perinteestä hän on poiminut muun muassa pääsiäismunien värjäämisen perinteisin konstein.

-Suunnitelmissa on jonain päivänä mennä kirkkoon. Sata vuotta sitten kirkossa oli tärkeää käydä sekä pitkänäperjantaina että pääsiäissunnuntaina.

Värjää perinteisesti

-Pääsiäismunien pintaan saa väriä muun muassa koivunlehdillä, sipulinkuorilla ja kankaanpaloilla.
-Koivunlehtiä saa lopputalvesta esimerkiksi saunavihdasta.
-Kuoret tai lehdet pudotetaan kananmunien keitinveteen, kun vesi kiehuu.
-Sipulinkuoria pidetään vedessä vain hetki. Mitä pidempään kuoret vedessä ovat, sitä ruskeampi väri.
-Koivunlehdet saavat olla keitinvedessä sipulinkuoria kauemmin, jopa minuutteja.
-Kankaanpalat voi kääriä värjättävien kananmunien ympärille keittämisen ajaksi.