Uutiset

Pääterveysaseman arvellaan siirtyvän keskussairaalalle

Kymmenen vuoden kuluttua kaupungin pääterveysasema voi sijaita Ahvenistolla.

Perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito saatetaan nimittäin tulevaisuudessa keskittää saman katon alle Kanta-Hämeen keskussairaalaan.

-Arvioni on, että tämä toteutuu tällä vuosikymmenellä, Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin johtaja Jarmo Väänänen sanoo.

Sairaanhoitopiirin valtuuston puheenjohtaja Iisakki Kiemunki arvelee, että 10 vuotta on hivenen optimistinen arvio, mutta hän uskoo, että viimeistään 20 vuoden kuluttua nykyisen terveyskeskuksen paikalla on jotain muuta toimintaa.

-Pääterveysaseman tontti on kaupungin parhaita paikkoja Vanajaveden ja linnan lähellä. Vieressä on rautatieasema, taidemuseo, teatteri ja Verkatehdas. Olisiko järkevää, että siinä olisi paikka vaikka hotellille? Kiemunki pohtii.

-Tästä tietysti tehdään taas se johtopäätös, että haluan rahastaa bisneksellä ja heittää sairaat johonkin jorpakkoon, mutta siitä ei ole kyse, hän lisää.

Kaikki tarvittava aina talossa

Jos pääterveysasema rakennettaisiin nyt, sitä ei tehtäisi kaupungin parhaalle paikalle, myöntää Hämeenlinnan kaupungin terveysasioista vastaava tilaajajohtaja Jukka Lindberg.

Hän kuitenkin huomauttaa, että asemaan on investoitu paljon rahaa, eikä sitä lähdettäisi siirtämään kevyin perustein, vaan taloudellisten etujen pitäisi olla mittavia.

Jarmo Väänäsen mukaan akuutin sairaanhoidon keskittyminen keskussairaalalle on vääjäämättömyys.

-Nyt kuljetamme jatkuvasti potilaita ambulanssilla muutamaksi päiväksi terveysaseman vuodeosastolle lepäämään. Täällä on laboratoriot, röntgen, lääkärit ja osaava henkilökunta koko ajan talossa, Väänänen luettelee.

Iisakki Kiemunki on samaa mieltä.

-Perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhdistäminen on potilaankin kannalta järkevää. Kyllä asia on niin, etteivät ihmiset ole joko perussairaita tai erikoissairaita. Ihmisellä on jokin vaiva, johon hän tulee hakemaan apua, ja on ammattilaisten asia tehdä hoidonmäärittely. Ihmisten ei pitäisi joutua arpomaan, mille luukulle he menevät, Kiemunki sanoo.

Tästä Jukka Lindberg on samaa mieltä.

-Asiakkaan kannalta olisi varmasti parasta, että hän voisi mennä yhdestä ovesta sisään ja siellä olisi perustutkimuksen ja kansansairauksiin liittyvän hoidon lisäksi myös erikoissairaanhoidon poliklinikka, Lindberg sanoo.

Hän sanoo, että vuonna 2015 voimaan tuleva laki sosiaali- ja terveydenhuollon kehittämisestä on vielä vailla sisältöä, joten vielä ei tiedetä lainkaan, millainen terveydenhuollon palvelurakenne on tuolloin. Siksi kaupunki ei voi tarkemmin spekuloida, missä ja miten terveydenhuolto järjestetään tulevaisuudessa.

Lindberg ei kuitenkaan pidä Väänäsen ja Kiemungin visioita mahdottomina.

-Pääterveysaseman siirtyminen keskussairaalan yhteyteen voisi tapahtua hyvinkin nopeasti jonkin kokeilun kautta. Se on ihan mahdollista, enkä sulje sitä pois. Muutoksia tulee, se on varmaa, mutta jos sanoisin, että perusterveydenhuolto ja erikoissairaanhoito olisivat samaa organisaatiota tulevaisuudessa, se olisi puhdasta arvailua, Lindberg korostaa.

Vasta visioiden tasolla

Iisakki Kiemunki muistuttaa, että kyse on pitkälle tulevaisuuteen ulottuvista asioista, jotka ovat todellakin vasta vision asteella.

-Ei ole aikatauluja, ei suunnitelmia, ei päätöksiä, ei laskelmia – ei muuta kuin pilke silmäkulmassa, Kiemunki sanoo.

Jarmo Väänänen kertoo, että terveyskeskuksen siirto sairaalan yhteyteen vaatisi kaavoitusta ja suunnitelmia, joita ei vielä ole. Sairaalassa on tosin pohdittu, kuinka muutos toteutettaisiin käytännössä. Väänäsen mukaan vaadittaisiin jonkin verran lisärakentamista.

Hän kertoo, että kiireellinen sairaanhoito keskittyisi samaan tapaan myös Riihimäellä Kanta-Hämeen keskussairaalan Riihimäen yksikön yhteyteen.

-Uskon, että tämä on valtakunnallinen kehityssuunta, Väänänen sanoo. (HäSa)