Kolumnit Uutiset

Päätöksiä syntyy, mutta niitä ei noudateta

Tiesitkö, mitkä ovat Junckerin komission 10 painopistealuetta? En minäkään, vaikka pitäisi.

Euroopan komission puheenjohtaja Jean Claude Juncker sentään on nimeltä tuttu, kun on uutisissa nähnyt ja kuullut.

EU on jättimäinen aparaatti. Sen käsittää vasta, kun käy paikalla. Pelkästään komission palveluksessa on 33 000 henkilöä. Heistä noin 800 on suomalaisia.

Brysselin keskustassa risteilevät naiset kotelomekoissaan ja miehet hyvin istuvissa puvuissaan – aseistettujen sotilaiden vartioimina.

Brysselissä vakuutetaan, että EU:n toimista on tarjolla kaikki mahdollinen tieto, kaikilla EU-kielillä. Siellä ihmetellään, miksi kansa kaikkialla kokee EU:n etäiseksi.

Tietoa on tarjolla liikaa. Jopa tiedonvälityksen ammattilaisen on hankalaa suodattaa tulvasta olennaista ja tärkeää.

Europarlamentaarikko Henna Virkkunen (kok.) kuvailee kaikille 28 kielelle käännettäviä EU-tekstejä byrokratiapaketeiksi.

Nyansseja on hyvin vaikea kääntää kielestä toiseen, eivätkä kääntäjät voi oikoa mutkia, vaikka se parantaisi ymmärrettävyyttä.

EU-päätöksenteko vaatii sinnikkyyttä ja pitkäjänteisyyttä.

Ensin komissio tekee esityksen. Se menee ministerineuvoston myllytettäväksi. Siellä eri maat yrittävät saada päätökseen omia näkökulmiaan.

Neuvostosta tulee ulos todennäköisesti erinäköinen esitys kuin alkuperäinen oli. Sen jälkeen parlamentti ryhtyy pohtimaan sitä.

Siellä asiaa punnitaan enemmän poliittisista kuin kansallisista näkökulmista.

Eri ryhmillä on neuvonantajia, jotka lukevat ja kommentoivat näitä satojen sivujen kokonaisuuksia ja riemuitsevat, jos lopulliseen päätökseen jää itse esitetty sana tai lause.

Ihme, että EU-aparaatissa yleensä syntyy päätöksiä, mutta tuleehan niitä.

Suurempi ongelma on, etteivät jäsenmaat noudata niitä.

EU-maat sopivat aikaa sitten, miten pakolaisia maiden kesken jaetaan. Päätöstä ovat noudattaneet Suomi ja Ruotsi.

Ministerineuvoston puheenjohtajuus kiertää. Suomelle se tulee syksyllä 2019.

Ajankohta on aikamoinen, sillä saman vuoden keväällä pidetään eduskuntavaalit ja EU:n parlamenttivaalit. Syksyllä veikataan Britannian EU-eron realisoituvan.

Siinä riittää Suomen uudella poliittisella johdolla työsarkaa.