Uutiset

Päätös oleskeluluvasta viipyy yhä noin vuoden

Vastaanottokeskuksen asiakkaiden ja Lammin vakioasukkaiden kesken vietetään nykyään rauhanomaista rinnakkaiseloa. Alkukankeuden jälkeen isompia ongelmia ei ole ollut, vaikka valtakunnallisesti asenteiden maahanmuuttajia kohtaan väitetään koventuneen.

Näillä näkymin vastaanottokeskus myös pysyy Lammin kirkonkylässä, vaikka aina silloin tällöin ennakoidaan vastaanottokeskusten määrän vähenevän.

-Kesällä maahan tuli tosi vähän turvapaikanhakijoita. Usein aikaisemminkin tulijoiden määrä on vähentynyt kesäisin, mutta lähtenyt taas syksyllä kasvuun. Niin nytkin, kertoo SPR:n Lammin ja Ruoveden vastaanottokeskusten johtaja Minna Jussila.

Maahanmuuttovirasto on jäänyt odottavalle kannalle. Jo aikaisemmin on päätetty, että Paimion vastaanottokeskuksen toiminta päättyy tämän vuoden lopussa.

-Muiden kohdalla katsotaan, miten tilanne kehittyy. Tällä hetkellä vastaanottokeskusten käyttöaste on noin 80 prosenttia eli melko korkea.

Tavallisia asuntoja

Lammilla on sata paikkaa hajasijoitettuina kirkonkylälle tavallisiin kerrostaloihin.

-Meillä ei enää ole laitostyyppisiä paikkoja lainkaan. Meille tulee turvapaikanhakijoita yleensä muista vastaanottokeskuksista siinä vaiheessa, kun poliisi on jo puhutellut heidät.

Rajan tuntumassa olevat vastaanottokeskukset Helsingissä, Turussa, Joutsenossa ja Oulussa toimivat ns. transitkeskuksina, joihin maahantulijat tulevat ensimmäisinä ja joissa he eivät yleensä ole kovin pitkään.

Lammin vastaanottokeskuksessa asuu sekä perheitä, että yksin eläviä turvapaikanhakijoita. Lapsiakin on sen verran, että he käyvät valmistavaa luokkaa Konnarin koululla.

Odotus on yhä pitkä

Päätökset oleskeluluvista – myönteiset tai kielteiset – ­vievät edelleenkin aikaa.

-Nyt odotus kestää nyt keskimäärin vuoden. Välillä hakemusten käsittely oli nopeampaakin, mutta nyt käsittely on taas ruuhkautunut. Ei odotukseen enää kuitenkaan mene useita vuosia kuten pahimpina aikoina, Minna Jussila kertoo.

Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan maiden kansannousut eivät ainakaan vielä näy Suomen vastaanottokeskuksissa.

-Suuri osa turvapaikanhakijoista on edelleen Irakista. Myös afgaaneja tulee. Sen sijaan Somaliasta pyritään Suomeen jopa aikaisempaa vähemmän.

-Ei esimerkiksi Libyasta ole meille asti tullut turvapaikanhakijoita. Niissä maissa olosuhteet ovat kuitenkin suhteellisen hyvät. Ihmiset väistävät enintään naapurimaihin odottamaan tilanteen rauhoittumista.

Kurssilta tulijan tueksi

Maahanmuuttajien ystävätoiminnasta kiinnostuneille on tarjolla Tulijan tueksi -kurssi Lammilla marraskuussa.

Kurssi ei velvoita ystäväksi ryhtymistä, mutta mahdollistaa sen. Kurssilla käydään läpi SPR:n vapaaehtoistyön periaatteita ja käsitellään maahanmuuttajien ystävänä toimimista .

Tarkemman aikataulun ja lisätietoja saa ohjaaja Ulla Vuorenpäältä puh. 040 1799 421.

Kurssin vetää SPR:n monikulttuurisuustoiminnan kehittäjä Jaana Nguyen SPR:n Lammin vastaanottokeskuksessa sunnuntaina 27.11.2011. (HäSa)

Monenlaisia maahanmuuttajia
Maahanmuuttoon liittyvät termit ovat melkoinen viidakko.

Turvapaikanhakija ei ole vielä pakolainen. Hän pyytää suojaa ja oleskeluoikeutta vieraasta maasta. Turvapaikkamenettelyn yhteydessä tutkitaan ja ratkaistaan myös, voiko oleskeluluvan saada jollain muulla perusteella.

Pakolaisella on perusteltua aihetta pelätä joutuvansa vainotuksi rodun, uskonnon, kansallisuuden, tiettyyn yhteiskunnalliseen ryhmään kuulumisen tai poliittisen mielipiteen vuoksi.

Pakolaisaseman saa henkilö, jolle jokin valtio antaa turvapaikan tai jonka UNHCR toteaa olevan pakolainen.
Kiintiöpakolaiselle YK:n pakolaisjärjestö UNHCR on myöntänyt pakolaisaseman. Suomi ottaa vuosittain vastaan noin 750 kiintiöpakolaista. Heidän ei tarvitse hakea turvapaikkaa.

Turvapaikanhakijoista vain harvat saavat turvapaikan. Myös oleskeluluvalla voi jäädä Suomeen määräajaksi, jonka jälkeen pitää hakea jatkoa lupaan.

Tämän vuoden tammi-elokuussa turvapaikkapäätös tehtiin 2 360 henkilölle. Heistä 35 prosenttia eli 836 henkilöä sai myönteisen päätöksen eli joko turvapaikan tai oleskeluluvan jollakin perusteella.

Turvapaikka myönnettiin sadalle henkilölle, joista yksi oli yksin tullut alaikäinen.

Kielteisen päätöksen sai 55 prosenttia eli 1 291 henkilöä. 21 prosenttia hakijoista palautettiin siihen Euroopan maahan, josta he ensimmäisenä hakivat turvapaikkaa (ns. Dublin-sopimus).