Uutiset

"Päättäjät eivät tiedä kaikkia taustoja, laatu kärsii, säästöt jäävät saamatta"

 

Kanta-Hämeen keskussairaalan laboratoriotoimintojen siirtäminen yksityisen pirkanmaalaisen Fimlab laboratoriot Oy:n alaisuuteen närästää pahasti valtaosaa Hämeenlinnan keskussairaalan noin 90-päisestä laboratoriohenkilökunnasta. 
 
Myös merkittävä osa lääkärikuntaa oli vankasti hanketta vastaan; yli 60 lääkäriä allekirjoitti viime keväänä adressin oman sairaalan laboratorion säilyttämisen puolesta. 
 
Hämeenlinnan Viikkouutiset tapasi puolenkymmentä sairaalan henkilökuntaan kuuluvaa henkilöä yhteishaastattelussa, jonka aikana sairaanhoitopiirin omistamassa laboratoriossa työskentelevät  paikalliset alan ammattilaiset purkivat tuntojaan. Haastateltavat eivät halunneet esiintyä julkisuudessa omilla nimillään.
 
Henkilökunnan mielestä asiasta päättäneiden luottamushenkilöiden saama informaatio oli osin värittynyttä, osin jopa täysin väärää. Tärkeät selvitykset ja sopimukset ovat olleet salaisia.  
 
– Väitämme, etteivät ainakaan kaikki luottamushenkilöt tienneet, mitä he loppujen lopuksi päättivät, haastatellut sanovat.
 
– Edelleenkään Fimlab ei ole halunnut kertoa mitään laboratoriotoiminnan uudelleenjärjestämissuunnitelmaa.  Yhtiö on muodostanut tulevaa toimintaa suunnittelevia ryhmiä, joihin ei ole otettu mukaan yhtään kantahämäläistä asiantuntijaa.
 
– Meidät tyrmätään vain muutosvastarintalaisina, mutta todellisuudessa kannamme huolta Kanta-Hämeen keskussairaalan tulevista laboratoriopalveluista, kustannustasosta ja myös potilasturvallisuudesta. 
 
Haastateltujen mielestä jäi yksi erittäin oleellinen asia kokonaan selvittämättä – alueellisen laboratorion synnyttäminen Hämeenlinnan, Janakkalan, Riihimäen ja Forssan laboratorioista. Alueellinen laboratorio kuuluu sairaanhoitopiirin strategiaan.
 
Pitkä lista
 
Käytännön laboratoriotoiminnoista vastaavat väittävät ettei heitä, alan todellisia asiantuntijoita, oikeasti kuultu missään vaiheessa noin kaksi vuotta kestäneen fuusiohankkeen aikana.
 
– Sairaanhoitopiirin hallituksen kokouksissa ainoana asiantuntijana käytettiin Fimlabin toimitusjohtajaa, joten luottamuselimille annettiin varsin yksipuolinen käsitys fuusion hyödyistä. Konsulttien tekemässä selvityksessä vertailtiin jo toiminnaltaan tehostettua Fimlabia K-HKS:aan, jossa tehostamistoimet olivat vasta suunnitteilla, haastatellut sanovat. 
 
Vertailussa käytettiin mm. vuoden 2010 kustannuksia, jolloin K-HKS:ssa oli toimintaa tehostavien muutosten teko jo kielletty tulevan fuusion vuoksi. 
 
– Vertailussa ilmenneisiin puutteisiin ei suostuttu tekemään korjauksia. Liikesalaisuuteen vedoten Fimlabin lukuja ei saatu tarkistettavaksi, haastateltavat kertovat. 
 
Henkilökunnan edustajat listaavat muun muassa seuraavia epäkohtia koko prosessissa:
K-HKS:n laboratoriossa toteutettavissa olleita säästömahdollisuuksia ei todellisuudessa koskaan selvitetty, säästömahdollisuuksia ei edes kysytty omalta henkilökunnalta.
 
Mihin väitetty satojen tuhansien eurojen väitetty säästöä menee, Tampereelle yksityisen yrityksen kehittämiseen/osinkoihin vai Hämeenlinnan keskussairaalan kulujen peittämiseen? 
 
–  Omassa laboratoriossa tehdyt tehostamistoimet olisivat jättäneet säästöt kokonaisuudessaan sairaanhoitopiirille, nyt niistä saadaan vain yhtiön omistusosuus eli 15 %, henkilökuntaan kuuluvat vertaavat.  
 
Päätöksenteon pohjana olevat luvut ovat teoreettinen laskelma, jolla ei ole mitään todellisuuspohjaa.
 
Laboratoriotoimintojen siirtyminen jatkossa Tampereelle hidastaa potilasdiagnosointia, mikä voi aiheuttaa mm. potilaiden kotiutumisten viivästymisiä ja näin ollen lisäkustannuksia sekä potilaalle että kunnalle.
 
Osa keskussairaalassa tulevaisuudessa tehtävistä verianalyyseistä lisää muiden osastojen hoitohenkilökunnan työtaakkaa ja samalla testien laatu heikkenee.
 
Päätöksenteko siirtyy jatkossa Fimlabin pääkallonpaikalle Tampereelle.
 
Yt-neuvotteluissa ei koskaan saavutettu yksimielisyyttä, vaikka luottamushenkilöille näin väitettiin.
Listaa voisi jatkaa edelleen, mutta pääkohdat ovat yllä.
 
Tavallinen paikallisen sairaalapotilaan ja veronmaksajan kannalta merkittävimpiä asioita ovat tietysti potilasturvallisuus sekä palvelujen hinta.
 
”Laatu heikkenee”
 
Keskussairaalan laboratoriotoimintoja ja hoitoprosesseja tuntevat väittävät, että ainakin verinäytteiden osalta testaaminen hidastuu, kun osa näytteistä kuljetetaan tulevaisuudessa tämänhetkisen suunnitelman mukaan Tampereelle.
 
– Senhän sanoo järkikin, että viiveet kasvavat. Pahimmillaan vastaus tulee vasta seuraavana päivänä, kun nyt tulokset saadaan muutamissa tunneissa, haastateltavat toteavat.
 
Heidän mukaansa osastohenkilökunnan työtaakka tulee jatkossa kasvamaan, koska osassa testauksia otetaan käyttöön vierianalyysilaitteet, joita sairaanhoitajat tulevat käyttämään. 
 
– Työtä siirtyy jatkossa osastoille, tehdään pikatestejä. Nämä testit ovat kalliita, hinnaltaan jopa 10-kertaisia verrattuna perinteisiin laboratoriotutkimuksiin. Kaiken päälle näiden vieritestilaitteiden tulosten laatutaso ei vastaa lähellekään laboratorion automaattilaitteiden laatutasoa. Laatu siis heikkenee.
 
Käytännössä kysymys on siitä, että jatkossa osa verinäytteistä otetaan sormenpäästä (vierianalyysilaitteet), kun perinteinen laboratorionäyte otetaan suonesta. Suoninäytteestä mitattu tulos on huomattavasti luotettavampi kuin sormenpääverestä mitattu tulos.
 
”Isommat säästöt”
 
Haastatellut väittävät, että paikallisesti olisi pystytty hankkimaan isommat säästöt kuin nyt laskennallisesti osoitetaan, jos siihen olisi tarjottu edes mahdollisuutta. Esim. Lahdessa päästiin näin toimimalla huomattaviin säästöihin.
 
– Talon johto ei kysynyt tällaista mahdollisuutta missään vaiheessa, vaan edettiin suoraan Fimlabin syliin. Nyt labran johto on jo Fimlabin käsissä, joten nyt mennään jo täysin heidän ohjauksessaan, työntekijät toteavat.
 
– Jatkossa laboratoriotutkimusten kilpailuttaminen loppuu, koska aiesopimuksen mukaan kaikki tutkimukset on ostettava Fimlabista. Mielestämme tällainen sopimus ei voi olla laillinen, ja menetämme myös kilpailuttamisella saatavat säästöt, haastateltavat sanovat. 
 
– Jos työntekijöitä ei oltaisi irtisanomassa, heille olisi voitu fuusion yhteydessä myöntää irtisanomissuoja, mutta näin ei tehty. Mielestämme luvattuihin säästöihin voidaan päästä vain henkilöstömenoja pienentämällä.
 
– Sopimukset ovat olleet pääosin salaisia, ja vain pieni virkamiesryhmä tietää, mitä todellisuudessa on päätetty, haastateltavat väittävät.
 
Tällä hetkellä sairaanhoitopiiri käyttää laboratoriotutkimuksiin n. 10 miljoonaa euroa vuosittain, joten kyseessä ei ole mikään veronmaksajien rahoilla käytävä nappikauppa.
 
Työntekijöitä harmittaa myös se, että fuusiohankkeen aikana tehty henkilöstökyselyn tulokset ovat tyystin kadonneet.
 
– Sairaanhoitopiirin hallitukselle lähetettyihin kirjelmiin ei myöskään vastattu. Henkilökunta on tässä prosessissa täysin ohitettu, haastateltavat sanovat.