Uutiset

Päättäjät suosivat kaupan halpaketjuja

 

Vahva päivittäistavarakauppa vain voi varmistaa, että Suomessa on jatkossa myös elintarviketeollisuutta ja maataloutta. Ulkomaiset halpaketjut eivät pidä myynnissä laajaa kotimaista valikoimaa. Tätä viestiä päättäjille haluaa painottaa Keskon uusi pääjohtaja Mikko Helander, joka on perehtynyt kaupan alaan muutaman kuukauden ajan.

Helander on suivaantunut päättäjiin, koska he eivät halua käydä kunnon keskustelua ruuan tuotannosta, hinnasta ja laadusta. Keskon pääjohtaja heitti yhtiön tulosjulkistuksessa haasteen puolueille, mutta vastauksia ei ole kuulunut keneltäkään.

– Halutaanko omilla päätöksillä varmistaa, että meillä on vahva päivittäistavarakauppa jatkossakin, Helander ihmettelee.

Hän muistuttaa, että jos yhteiskunta edistää kansainvälisten halpaketjujen tuloa Suomeen, niin suomalainen elintarviketeollisuus ei pärjää ja silloin putoaa pohja pois maataloudelta. Esimerkit maailmalta osoittavat, että suuret kansainväliset halpaketjut myyvät omia halpamerkkejä tai isojen kansainvälisten elintarvikejättien tuotteita.

– Maatalouden toimintaedellytykset häviävät, jos meillä ei ole esimerkiksi Valiota, Fazeria, Raisiota eikä lihayhtiötä.

Helander korostaa, että olisi tärkeä käydä tosiasioiden pohjalta avointa julkista keskustelua erityisesti vaalien alla.

Metsä Boardista Keskoon siirtynyt Helander sanoo uutena alalle tulleena huomanneensa, että ruokakeskustelua käydään Suomessa väärin perustein. Ainoat väitteet ovat, että ruoka on Suomessa kallista ja se johtuu siitä, että kilpailu ei toimi suomalaisessa päivittäistavarakaupassa. Ruuan hinnasta syyllistetään päivittäistavarakauppaa, kun tosiasioita ei tunneta. Kilpailun toimimattomuutta perustellaan oligopolilla eli sillä, että markkinoilla on vain kaksi toimijaa.

– Nämä väitteet ohjaavat poliitista keskustelua. Väärillä päätöksillä voi olla kohtalokas vaikutus suomalaisille.

Helander tyrmää molemmat väitteet. Ruoka ei ole eurooppalaisessa vertailussa kallista ilman veroja. Ernst & Youngin tekemän selvityksen mukaan yli 40 prosenttia ruuan hinnasta on veroja, kun yhteen lasketaan kaikki tulo-, tuote-, yhteisö-, ympäristö- ja energiaverot. Kilpailua ruokakaupan kaksi suurta, K- ja S-ryhmä käyvät verisesti, kuten alkuvuoden hintasota on osoittanut.

– Asenneilmapiiri valtiovallan ja yksittäisten kuntien tasolla on se, että lisäämällä kilpailua päivittäistavarakaupassa luodaan hyvää ja positiivista, Helander arvioi.

Mihin ilmapiiri on johtanut? Helander sanoo listan olevan pitkä eikä syytä ole mennä kaikkiin yksityiskohtiin. Kyse on tietysti siitä, kuka saa kauppapaikkoja, mihin kauppoja voidaan kaavoittaa ja minne Alkon myymälät sijoitetaan. Tällä hallituskaudella säädettiiin myös määräävässä markkina-asemassa olevien päivittäistavarakaupan toimijoiden kilpailua rajoittava laki, joka antaa mahdollisuuden puuttua S-ryhmän ja K-ryhmän kilpailua rajoittaviin toimiin.

Pelkääkö päivittäistavarakaupan kakkoseksi jäänyt Kesko kilpailua ja haluaako se torjua ulkomaiset kaupat Suomesta?

– Meidän tehtävä ei ole torjua ketään. Kun tehdään oma työ hyvin, niin pärjätään kilpailussa. Kovasti kannatan vapaata kilpailua, johon yhteiskunnan ei pidä sotkeutua.

On luultavaa, että viime vuosien aikana lähes kaikki isot päivittäistavarayhtiöt ovat tutkineet Suomen markkinoita. Ulkomaisista ketjuista Suomessa on vain Lidl, jolla on vajaan kymmenen prosentin markkinaosuus.

Alkutalven hintasodalle K- ja S-ryhmän välillä Helander uskoo tulevan jatkoa. Kaupparyhmät tehostavat toimintojaan niin, että hinnat ovat kilpailuykyisiä. Hinnan lisäksi Kesko haluaa kilpailla myös laadulla ja kauppojen sijainnilla.

Ruokakaupan hintavertailuihin Helander haluaisi uusia puolueettomia tekijöitä.

Medialla ei ole hänen mukaansa valmiuksia tehdä kunnon hintavertailuja ja kaupan omat vertailut eivät ole uskottavia.

– Kuluttajien edun mukaista olisi saada kunnollisia hintavertailuja, Helander toteaa. (LM-HäSa)

 

Asiasanat