Uutiset

Paavo Väyrynen - Herra Tinkimätön

Presidenttiehdokas Paavo Väyrynen (kesk) ei anna koskaan periksi. Hän toisi linnanjuhliin maakuntien herkkuja ja tilaviinejä.

Muutama vuosi sitten Paavo Väyrynen kutsui median edustajat tiedotustilaisuuteen, jossa hänen uskottiin kertovan ehdokkuudestaan kesän 2009 eurovaaleissa. Tilaisuudessa Väyrynen esittelikin avustajansa Riikka Mannerin, jonka eurovaalikampanjaa Väyrynen kertoi tukevansa täysillä.

Aiemmin suurelle yleisölle tuntematon Manner nousi kuin nousikin europarlamenttiin. Nyt on hänen vuoronsa tukea Väyrystä tämän presidentinvaalikampanjassa.

– Kunnioitan Paavossa suuresti sitä, kuinka hän kannustaa nuoria eteenpäin eikä vain puhu aiheesta kauniisti juhlapuheissa, Manner kertoo Hämeen Sanomille.

Manner ja Väyrynen tutustuivat kesällä 2008, kun Manner aloitti Väyrysen lehdistöavustajana ulkoministeriössä.

– Tätä ennen emme tunteneet. Olemme siis tutustuneet työn ja politiikan kautta, jotka aiheina edelleen raamittavat keskinäistä vuorovaikutustamme, Manner kertoo.

Kun häntä pyytää kuvailemaan ystäväänsä muutamalla sanalla, Manner kiteyttää vastauksensa yhteen lauseeseen.

– Paavo on erittäin määrätietoinen, oikeudenmukainen ja huumorintajuinen, hän sanoo.

Manner kertoo arvostavansa Väyrysen tapaa perehtyä asioihin syvällisesti ja moniulotteisesti.

– Hänen määrätietoisuutensa, tinkimättömyytensä ja tapansa kehittää jatkuvasti maailmankuvaansa ovat poikkeuksellisia ominaisuuksia, joista hänelle on presidenttinä hyötyä. Lisäksi hän on visioiva eikä koskaan anna periksi, Manner arvioi.

Työn kautta ystävystyneet keskustelevat luonnollisesti paljon politiikasta ja siihen liittyvistä ilmiöistä. Heillä on kuitenkin omat mielipiteensä, eikä kaikesta olla aina samaa mieltä.

– Olemme nähneet euron tulevaisuuden vaihtoehdot toisistamme poikkeavalla tavalla, Manner muotoilee.

Väyrynen tunnetaan eurokriitikkona, joka haluaisi palauttaa markan Suomen kansalliseksi valuutaksi.

Omin sanoin
Millaisia muutoksia toisitte presidentti-instituutioon, Paavo Väyrynen?
– Instituution raamit on määritelty perustuslaissa. Keskittyisin ulkopolitiikan johtamiseen. Sisäpolitiikan osalta hyödyntäisin sitä, että presidentti on nykyisen perustuslain mukaan entistä itsenäisempi suhteessa valtioneuvostoon. Tasavallan presidentti voi tukeutua koko kansaan ja koko eduskuntaan.

Mitkä luonteenpiirteenne tekisivät teistä hyvän presidentin?
– Olen rauhallinen, määrätietoinen ja sitkeä. Yhdistän idealismin ja realismin toisiinsa. Tavoitteet tulee asettaa ihanteiden ja kestävien arvojen pohjalta, tilannearvioiden ja keinojen valinnan tulee perustua tiukkaan realismiin.

Keskittyisittekö presidenttinä lähinnä kansainvälisiin suhteisiin, kotimaan asioiden kommentointiin, vienninedistämiseen vai edustamiseen ja kansalaisten tapaamiseen?
– Kaikkiin näihin, mutta pääpaino on perustuslain mukaisesti ulkopolitiikassa, johon kuuluu myös viennin edistäminen.

Mikä on Suomen pahin yhteiskunnallinen ongelma?
– Nuorten syrjäytyminen. Taistelemme sitä vastaan vaimoni kanssa myös ylläpitämällä nuorisokotia ja tarjoamalla nuorille mielenterveyskuntoutusta.

Miten uudistaisitte itsenäisyyspäivän juhlavastaanottoa?
– Pyrkisin saamaan mukaan enemmän niin sanottuja tavallisia ihmisiä siten, että vakiovieraista osa tulisi rotaation piiriin. Enemmän maakuntien herkkuja ja myös tilaviinejä. Myös musiikkiin vaihtelua.

Väärinymmärretty poliitikko
Väyrysellä on takanaan pitkä ja vaiheikas ura politiikassa.
Hän nousi eduskuntaan 1970 vain 24-vuotiaana ja toimi kansanedustajana aina viime kevääseen saakka. Välissä hän tosin työskenteli europarlamentaarikkona 1995 – 2007.

Väyrysellä on myös monipuolinen ministeritausta: hän on toiminut neljällä eri vuosikymmenellä opetus-, työ-, ulko- ja ulkomaankauppaministerinä.

Puolueessaan hän päätyi jo nuorena avaintehtäviin keskustan varapuheenjohtajaksi 1972. Puheenjohtajan nuijaa hän heilutti keskustassa koko 1980-luvun ajan.

Tämänhetkinen presidenttiehdokkuus on Väyryselle järjestyksessä jo kolmas. 1988 hän tuli toiseksi häviten Mauno Koivostolle (sd.) valitsijamiesäänin 144-68. Ehkä katkerimman tappionsa hän koki kuitenkin 1994 pudotessaan suorassa kansanvaalissa toiselta kierrokselta. Ennakkoäänten perusteella Väyrynen olisi ollut toisella kierroksella Martti Ahtisaaren (sd.) kanssa.

Väyrynen piti itseään mediapelin uhrina, sillä hän uskoi juuri ennen vaaleja julkaistujen gallupien sekä noottiuutisoinnin vaikuttaneen äänestäjien käyttäytymiseen.

Muutenkin Väyrynen on kokenut tulleensa politiikassa usein väärinkohdelluksi. Vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen hän kysyi lääkäriltään ”Voiko vitutukseen kuolla?”, kun vaalit hävinnyt SDP pääsi Holkerin sinipunahallitukseen vastoin Väyrysen porvaripuolueiden kanssa tekemää kassakaappisopimusta.

Väyrynen putosi eduskunnasta viime kevään eduskuntavaaleissa. Hän toimii edelleen Keminmaan kunnanvaltuutettuna.

Kohuja
Väyrynen on myös monien kohujen mies.

Ensimmäinen Väyrys-kohu koettiin 1982, kun julkisuudessa esiteltiin Väyrysen Keminmaalla sijaitseva pieni jalasmökki, jonka perusteella poliitikko oli nostanut eduskunnasta päivärahaa, vaikka tosiasiassa asui perheineen Helsingissä.

Vuonna 1989 Väyrysen väitettiin syyllistyneen maanpetokseen, koska hän oli keskustellut Neuvostoliiton Helsingin suurlähetystössä työskennelleen Viktor Vladimirovin kanssa öljykaupoista. Selvityspyyntö ei kuitenkaan johtanut kanteeseen Väyrystä vastaan.

EU-jäsenäänestyksen aikoihin Väyrynen oli johtohahmoja niin sanotussa jarrutuskeskustelussa, jossa parikymmenpäinen edustajajoukko puhui tauotta viidettä päivää, jotta Suomi ei sitoisi kantaansa lukkoon ennen Ruotsin kansanäänestystä. Lopulta puhemiesneuvosto taipui keskeyttämään istunnon ja jatkamaan käsittelyä vasta Ruotsin kansanäänestyksen jälkeen. Lopputulos ei jarrutuksesta muuttunut, vaan Suomi liitty Euroopan Unionin jäseneksi eduskunnan ja kansan enemmistön tahdon mukaisesti.

Tohtori ja yrittäjä
Väyrynen on politiikan ohella kunnostautunut tieteentekijänä.
Hän valmistui valtiotieteen lisensiaatiksi 1987 ja tohtoriksi 1988. Väyrynen on toiminut Lapin yliopistossa kansainvälisten suhteiden dosenttina vuodesta 1996 lähtien.

Väyrysen tohtorinväitöskirja käsitteli Suomen ulkopoliittista asemaa, joka perustuu Neuvostoliiton pysyvyyteen ja Euroopan kahtiajakoon.

Väyrynen toimii Vuokko-vaimonsa kanssa yrittäjänä. Heillä on Keminmaassa viinitila, joka tarjoaa muun muassa nuorisokoti-, tanssilava- sekä majoituspalveluja. Tilalla sijaitsee myös Väyrysen ylläpitämä kansanopisto.

Nuoriso- ja kuntoutuskoteja pyörittävä Saava Oy teki viime vuonna 354 000 euron liikevoiton. Matkailuyritys Pohjanranta Oy oli puolestaan lähes saman verran miinuksella.

Puoliso autonkuljettajana
65-vuotias Väyrynen on kotoisin Kemin maalaiskunnassa ja asuu edelleen Keminmaalla.

Hän meni naimisiin Vuokko Tervosen kanssa vuonna 1968.

Seuraavana vuonna syntyi Väyrysten ensimmäinen tytär Tiina, neljä vuotta myöhemmin Taneli ja vuonna 1977 Lotta.
Väyrysillä on tätä nykyä kolme lastenlasta.

Vuokko Väyrynen on kiertänyt maata vaalitilaisuuksissa miehensä rinnalla autonkuljettajana ja kirjamyynnin rahastajana. Hän ei kuitenkaan mielellään anna lehdistölle haastatteluja.

Tällä viikolla Vuokko Väyrynen esitteli Helsingin Sanomissa valkosuklaakakkunsa, jonka hän lisäisi Linnan juhlapöytään.