Uutiset

Pahasti keskeneräinen suunnitelma

Suomalaiset 16-vuotiaat nuoret pääsevät äänestämään ilmeisesti vuoden 2016 kuntavaaleissa. Päätökset ovat tekemättä, mutta tältä vahvasti näyttää.

Äänestysikärajan pudottamisen veturina on oikeusministeri Tuija Brax (vihr.), joka hakee tukea näkemyksilleen asiaa pohtineen oikeusministeriön alaisen työryhmän raportista.

Ikärajan lasku ei suinkaan ole vain Braxin idea. Tukea ajatus saa yli puoluerajojen – itse asiassa yksikään puolue ei ole ottanut siihen jyrkän kielteistä kantaa.

Toistaiseksi on vielä päättämättä sekin, onko ikäraja putoamassa lopullisesti vai onko edessä vuoden 2016 vaaleista alkava määräaikainen kokeilu.

Brax arvelee, että muutos on pysyvä, koska kerran annettua äänioikeutta ei voi ottaa pois. Arvio on harkittu, se osuu oikeaan. ”Ottaa ja antaa” -peli ei kerta kaikkiaan sovi raskaan sarjan poliittiseen ratkaisuun.

Mitä uudistuksella ajetaan takaa? Entistä nuorempia halutaan mukaan politiikkaan, vaikuttamaan yhteisiin asioihin. Työryhmän tähtäimessä on myös äänestysaktiivisuuden nostaminen.

Torvet soiden ei kuntavaaleja olla kuitenkaan uudistamassa. Työryhmässä myös avoimesti pohdittiin sitä, ovatko 16-vuotiaat riittävän kypsiä kantamaan äänestämällä vastuuta yhteisten asioiden hoitamisesta.

Kypsyyden arviointi on uudistuksessa aivan keskeinen asia. Oikeusministeri Brax korostaa, että pelkkä äänioikeuden ikärajan lasku ei riitä, vaan lisäksi on lisättävä koulujen demokratiakasvatusta.

Tässäkin Brax kiinnittää huomiota aivan keskeiseen asiaan.

Tilanne on nurinkurinen: ensin määritellään maali, vasta sitten ryhdytään pohtimaan, miten sinne päästään.

Koulujen demokratiakasvatuksen lisäämisen sisältö on täysin auki, joten tässä mielessä äänestysiän laskeminen vuoden 2016 vaaleissa on tyhjän päällä.

Yhteiskunta on muutoksissa tunnetusti tuskallisen hidas. Onko asiallisesti mahdollista, että koulu pystyy kasvattamaan esitetyssä ajassa maahan vastuunsa tuntevia ja kantavia 16-vuotiaita äänestäjiä?

Aikataulu taitaa olla liian tiukka.

Äänestämisen yhteydessä voidaan puhua nuorten kypsyydestä, mutta pelissä on paljon muitakin ulottuvuuksia. Yksi niistä on se tosiasia, että nuorten elämässä politiikka jää kuin itsestään sivurooliin.

Kun maailma on täynnä mitä mielenkiintoisimpia virikkeitä, mitä niiden rinnalla merkitsee äänioikeus!

16- ja 17-vuotiaiden voimin kuntavaalien äänestysaktiivisuus tuskin nousee – paremminkin äänestysprosentti saattaa laskea. Näin siitä huolimatta, että koulujen demokratiakasvatusta lisättäisiin.

Jos äänioikeusikäraja laskee kuntavaaleissa, on johdonmukaista laskea sitä myös eduskuntavaaleissa ja EU-vaaleissa. Miksi nuori olisi ”kypsä äänestäjä” yksinomaan kuntavaaleissa?

Päivän lehti

4.12.2020

Fingerpori

comic