Uutiset

Pahin ei toteutunut taantumassa

Suomen taloudesta kertovia lukuja korjataan nyt jatkuvasti ylöspäin. Kuluvalle vuodelle ennustetaan jo yleisesti yli kolmen prosentin kasvua. Viimeksi OP Pohjolan ennuste hipoi neljää prosenttia.

Ennusteet eivät lepää vain kansalaisten ja yritysten vahvan tulevaisuususkon varassa. EK:n tiedustelut kertovat, että teollisuuden investoinnit kotimaahan ovat kasvamassa. Tilauskirjat täyttyvät ja rakentaminen elpyy.

Talouden elpyminen vaikuttaa heti työllisyyteen. EK:n jäsenyritykset ilmoittivat palkkaavansa kuluvana vuonna 20 000 uutta työntekijää.

Vaikka taloudessa on vielä monia epävarmuuksia, voidaan todeta ainakin se, etteivät pahimmat ennustukset toteutuneet. Taantuman synkimpinä aikoina ennustettiin, että työttömyys voi ponnahtaa jopa 14 prosenttiin.

Korkein työttömyys jäi selvästi alle kymmenen prosentin ja tänä vuonna työttömyyden arvellaan laskevan seitsemän prosentin pintaan, ja ensi vuonna seitsemän prosentin alle.

Vanhasen ja Kiviniemen hallituksen elvytystoimia arvosteltiin monella suunnalla. Muun muassa entinen valtiovarainministeri ja eduskunnan puhemies Sauli Niinistö piti velkaelvytystä virheenä. Hänen mielestään velkaantumisvauhtia olisi pitänyt jo aikoja sitten hidastaa leikkaamalla menoja.

Nyt näyttää siltä, että velkavivulla onnistuttiin kampeamaan Suomen talous selkeään kasvuun, jolloin se maksaa suurelta osin itse itsensä.

Nyt pitäisi puolueiden kuitenkin muistaa, että samalla kun talous lähtee selkeään kasvuun ja työttömyys vähenee, pitäisi julkisen talouden kestävyysvajetta kaventaa.

Kokoomuksen puheenjohtaja, valtiovarainministeri Jyrki Katainen esitti puolueensa vaaliohjelmaa. Siinä painottui työn ja yrittämisen verotuksen keventäminen entisestään ja verotuksen siirtäminen kulutukseen.

Suurelle osalle kansalaisista tällainen linjaus on mieleistä kuultavaa. Suurin kysymys on se, voidaanko kestävyysvajeen umpeen kurominen jättää pelkän talouskasvun varaan.

Näinhän myös keskustan puheenjohtaja, pääministeri Mari Kivinieminkin vakuutteli.

Kestävyysvaje on kahdeksan miljardia euroa. Hirvittävä summa. Talouden pitäisi ekonomistien mukaan kasvaa yli neljän prosentin vauhtia, jotta tavoite toteutuisi.

Mitkään pitkän aikavälin ennusteet eivät tällaista harppausta lupaa. Kasvu jää runsaaseen puoleen neljästä prosentista. Ja silloin pitää leikata, nostaa veroja ja muita maksuja tai tehdä molempia.

Neljän prosentin kasvukaan ei ole mahdoton asia. Se kuitenkin edellyttää kilpailukykymme nopeaa parantamista. Jos Suomessa kyetään nostamaan reippaasti tuottavuutta ja palkankorotukset pysyvät hyvin maltillisina, temppu voi onnistua.

Saksa näytti hyvää esimerkkiä. Siellä reaalipalkat jopa laskivat 2000-luvulla mutta vastapainoksi talous lähti vuosikymmenen lopulla vahvaan nousuun, samoin työllisyys.