Uutiset

Pahvi-Sauli ja puoluetoverit piffaavat kaffit

Hotelli Emilian ikkunasomisteiden keskellä väijyy tuima naama. Toinen yrmeä, litteä mies ojentelee kouriaan aulabaarin ovella.
Kuuluisa pahvi-Sauli kaksoisveljineen vartioi Café Niinistön porttia.

– Tervetuloa! Maistuuko kahvi? Vai tee? Keksiä on ja karkkeja, säteilee vaalikahvilaa pyörittävä Jaana Paavilainen.

Litania on hyvä oppia ulkoa heti, sillä Hämeen Sanomien Ajastin-osaston edustaja huhkii täällä puolitoista tuntia keskellä hektistä maanantaipäivää.

Huhkii. Sanalle on luvassa katetta, sillä Paavilainen kertoo täällä käyvän 100-200 ihmistä päivässä.

Ei muuta kuin essu päälle! Niinistö-rintanappiakin toimittajalle tarjotaan, mutta sitä ei kiinnitetä väkisin.

Jätetäänkö maitovara?

Niinistö-kahvilassa on puolittainen itsepalvelu. Ovensuuhun sijoitettu tiski on tiukassa pumpputermosta ja koreja, joissa on sokeria, teepusseja, keksejä, karkkeja, rintanappeja ja lautasliinoja. Niistä voi tulija vapaasti ottaa.

Kahvia sen sijaan rientää annostelemaan hymyilevä työntekijä harjaantunein käsin. Pahvikuppi alle, painallus tai kaksi, ojennus asiakkaalle. Jätetäänkö maitovara?

– Noi poikaset ei vielä osaa juoda kahvia ilman maitoo, tokaisee Matias Hänninen, 13, ja kuljettaa pöytään täyden pahvikupillisen mustaa kahvia.

Samuli Savolainen, Kimmo Korpelin, Jani Paloneva ja Nestori Nurmi ottavat maitovaran ja pari kermaista Sauli-karkkia.

– Me äänestetään kyl Saulia. Sit kun on ikää, he vakuuttavat ilmeisesti siltä varalta, että kahvilanpyörittäjät saisivat päähänsä ottaa juomat takaisin.

– On tärkeää, että nuoret ovat aktiivisia. Nykyiset kolmetoistavuotiaat äänestävät seuraavissa presidentinvaaleissa, Paavilainen muistuttaa.

Jokainen aika osannut valita

Jos Paavilainen katoaa hetkeksikään, heti ilmestyy ihmisiä pyytämään heille osoitettuja kirjekuoria tai kyselemään kannatuslistoista tai muusta kahviin liittymättömästä.

– Onko täällä harjoittelija? kysyy Virve Partanen, Sauli Niinistön sisko.

Turkiksiin sonnustautunut naisryhmä hymyilee suopeasti.

Saapuu aalto satunnaisia kulkijoita, ja kirjekuoret jäävät odottamaan.

– Tulin katsoon näitä vaalihommia torireissulla. Äänestänyt kyllä olen jo, kertoo Arto Markkanen.

Eino Jaakkola on äänittänyt kasetille kappaleen Ruiskukkia, jota hän on itse mukana soittamassa. Hän muistelee sota-aikaa ja ruotii veteraanien kohtelua.

– Parikymmentä vuotta alkaa riittää tätä sosialistihommaa, hän tuumaa.

– Jokainen aika on osannut valita sopivimman presidentin, Paavilainen vastaa diplomaattisesti.

– Onko tänne paljon tultu väittelemään? Sellaista, että Sauli on tosi pälli – ja tekin ootte -juttua? tiedustelee Erno Saarikko, joka on tullut vaalituulia haistelemaan.

– Kyllä täällä puhutaan yllättävänkin asiallisesti, Paavilainen vakuuttaa.

Niinistö on niin söpö

Paavilainen kertoo kahvilassa keskusteltavan muun muassa arvoista ja vanhuspolitiikasta. Maanantaina iltapäivällä kahvilan täyttävät nuorisoporukat, joita kiinnostavat erityisesti juoma ja keksit.

– Ja Niinistö tietysti, se on niin söpö, virnistävät Jenna Sulin ja Muusa Kaitala, joiden ikä ei vielä riitä äänestämiseen.

Tunnissa tyhjenee nelisen termoksellista kahvia. Mokka ei ehdi sakkaantua, sillä nuorten lisäksi kahvilassa käy paljon puolueaktiiveja ja muita kannattajia.

– Tulin näyttäytymään, että tiedetään, ketä kannatan, kristillisdemariksi esittäytyvä Raija Suokas selvittää samalla, kun Hämeen Sanomat jättää hänelle maitovaran. (HäSa)

Päivän lehti

31.10.2020

Fingerpori

comic